Developed by

Täit

By Bjarne Lühr Hansen PhD, MD and Philipp Skafte-Holm MD, Mentor Institute

Täitä esiintyy epidemioina kouluissa ja lastentarhoissa. Itse täitä on hyvin vaikea nähdä, mutta niiden munat eli saivareet ovat helpommin havaittavissa. Saivareet muistuttavat hilsettä, mutta ne ovat niin tiukasti kiinni hiuksissa, ettei niitä voi poistaa kuten hilsettä. Kun lapsi on saanut täitä, hiukset on käsiteltävä. Täiden poistoon on saatavilla useita erilaisia aineita, jotka kaikki ovat tehokkaita. On tärkeää, että täiden poistoainetta käytetään ohjeiden mukaisesti, muuten ne eivät tehoa. Tiheän kamman käyttö on tehokas vaihtoehto.

Sairaana:

Oletko sairastunut? Vieraile uusilla kotisivuillamme: Sairaana.com

Neuvoja sairauksien hoitoon aikuisille.

Täistä oli jo ehtinyt tulla harvinainen vaiva, mutta nyt ne ovat uudelleen yleistyneet. Viime vuosina täit ovat olleet sekä lyhyt- että pitkäaikainen kiusa erityisesti kouluissa, lastentarhoissa ja muissa laitoksissa. Täitä esiintyy tavallista enemmän pitkien lomien, kuten kesä- ja joululomien jälkeen. Tämä tarkoittaa sitä, että yleensä täit vaivaavat lapsia elokuusta lokakuuhun, sekä tammikuussa.

Helpoimmin täitä saavat 3-11-vuotiaat lapset. Pikkulasten keskuudessa niitä esiintyy yhtä paljon tytöillä ja pojilla. Kun lapset kasvavat, tytöt pitkine hiuksineen saavat täitä useammin kuin pojat. Yleinen luulo on, että täit johtuvat hiusten likaisuudesta se ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Usein toistuva hiustenpesu ei estä täiden saamista.

Täi on loishyönteinen, joka elää imemällä verta ihmisen päänahasta. Se on 2-4 mm pitkä ja väriltään harmahtava. Täi elää päänahan tuntumassa, josta se etsii lämpöä ja kosteutta. Se on nopealiikkeinen, ja siksi sitä voi olla vaikea havaita hiusten seasta. 

Saivareet on helpompi nähdä. Ne muistuttavat hilsettä tai talkkia. Saivareet ovat niin tiukasti hiuksissa kiinni, että niitä on hyvin hankala poistaa. Vetämällä hiusta etusormen ja peukalon välissä voit selvittää, onko kyseessä saivareet vai hilse. Saivareet jäävät hiuksiin kiinni, mutta hilse irtoaa. Täitä voidaan etsiä tekemällä hiuksiin jakauksia parin sentin välein, kunnes koko päänahka on tutkittu. Täitä ja saivaria löytyy yleensä eniten niskasta ja korvien takaa.

Jonkin aikaa täitartunnan jälkeen päänahka alkaa kutiamaan. Kutinan aiheuttajana ovat täinpuremat, ja joskus pureman kohdalle muodostuu myös punoittavia näppylöitä. Jos lapsi raapii päänahkaa, iho saattaa rikkoutua, jolloin ihoon pääsee helposti hiuspohjan tulehdusta aiheuttavia bakteereja. Tällaisen tulehduksen oireita ovat päänahan punoitus, kuumotus, turvotus ja arkuus.

Tartunta

Kaikki voivat saada täitartunnan riippumatta siitä, kuinka puhdas on. Pitkät ja likaiset hiukset eivät ole herkempiä saamaan täitä kuin lyhyet ja puhtaat hiukset. Täit elävät verta imemällä eivätkä liasta.

Täit leviävät ryömimällä päästä toiseen. Ne eivät osaa lentää eivätkä hyppiä, ja tartunta tapahtuu vain, jos kaksi päätä on pitkään kosketuksissa toisiinsa.

Hiuksista kammalla tai harjalla kammatut täit ovat vanhoja ja sairaita, eivätkä tartu kovin helposti. Hautomattomat saivaret (täinmunat) huonekaluissa, kammassa, myssyissä ja huiveissa voivat aiheuttaa tartunnan. Sen vuoksi voidaan melko varmasti saada tartunta, jos lainataan kampaa, harjaa tai myssyä lapselta, jolla on täitä.

Mitä koulu tai päivähoitopaikka voivat tehdä, jos niiden on vaikea päästä eroon täiongelmasta?

Jos päiväkodissa huomataan täitä, asiasta on pikinmiten tiedotettava kaikille vanhemmille ja kehotettava heitä tarkastamaan lastensa hiukset, niska ja korvantaukset täiden ja saivareiden löytämiseksi. Apteekista voi ostaa täishampoota ilman reseptiä. Lapsen ja muiden perheenjäsenten hiukset käsitellään ohjeen mukaan ja vuodevaatteet, kammat, harjat ja päähineet pestään, jotta täitartunnasta päästään kunnolla eroon. On tärkeää, että kaikki päivähoitopaikan lapset tutkitaan ja hoidetaan samanaikaisesti.

 

Päiväkoti:
Lapsi voi mennä päivähoitoon tai kouluun, kun hoito on lopetettu.

Kotihoito

Täitä saaneiden lasten hiukset on käsiteltävä täinpoistoaineella. Niin kauan kuin lapsella on täitä, on tärkeää tutkia kaikki perheenjäsenet tartunnan varalta. Ne perheenjäsenet, joiden tukasta löytyy saivaria, on myös käsiteltävä täinpoistoaineella. Jos monella perheenjäsenellä on täitä, kaikkien hiukset on käsiteltävä samanaikaisesti, muuten he tartuttavat toisensa yhä uudelleen.

On olemassa useita erilaisia täiden poistoon tarkoitettuja valmisteita, joita voi ostaa ilman reseptiä. Useimmat valitsevat täishampoon, koska se on vaivattomin käsittelytapa. Kaikki täishampoot poistavat tehokkaasti täitä - mutta eivät kaikkia täinmunia. Siksi käsittely on aina syytä uusia viikon kuluttua. Seuraavana päivänä on hyvä tarkistaa, onko täinpoisto onnistunut, eli ovatko täit kuolleet. Täinpoistoaineita on muistettava käyttää oikein, muuten ne eivät tehoa täihin. Täinpoistoaineen mukana seuraa ohjeet aineen käytöstä.

Voivatko täit tulla vastustuskykyisiksi täinpoistoaineelle? 

Ulkomailla tehtyjen tutkimusten mukaan täit saattavat kehittää kyvyn vastustaa täinpoistoaineita, jolloin ne eivät kuole käsittelyyn. Tämä on kuitenkin harvinaista. Jos täistä ei päästä eroon, syynä on yleensä täinpoistoaineen huolimaton käyttö tai se, että lapset tartuttavat täitä toinen toisilleen (ks. Päivähoito ja tartunta), 

Tiheän kamman käyttö on monien tuntema vanha keino poistaa täitä. Menettelytapa on halpa, tehokas ja myrkytön. Huonoja puolia on kuitenkin hoitomenettelyn hitaus ja se, että tiheää kampaa on vaikea käyttää oikein.

Äärimmäisenä hoitokeinona lapsen hiukset leikataan aivan lyhyiksi. Kun hiusten pituus on alle puoli senttiä, täit eivät pysy elossa.

Päähineet ja kaulaliinat, joissa epäillään olevan täitä, käsitellään esim. kuivausrummussa (50°C), tai pitämällä niitä yli yön pakastimessa tai ulkona pakkasessa. Kampoja ja harjoja liotetaan sulfonoidussa vedessä.

On olemassa monia vaihtoehtoisia täinpoistoaineita, esim. teepensasöljy ja kookosöljy. Näiden aineiden tehokkuudesta ei ole näyttöä ei edes tuotteiden valmistajilla.

Ota yhteyttä lääkäriin huomenna

Jos lapsella on asianmukaisesta käsittelystä huolimatta täitä tai jos päänahka alkaa punoittaa, kuumottaa, turvota tai tuntua aralta.

Ota heti yhteyttä lääkäriin

Ei ole koskaan tarpeellista