Developed by

Koliikki

By Bjarne Lühr Hansen PhD, MD and Philipp Skafte-Holm MD, Mentor Institute

Vauvan pitkään kestävät itkujaksot, joihon ruoka, vaippojen vaihto tai vanhempien rauhoittelu ei auta, ovat vauvakoliikin oire. Joka kymmenes lapsi kärsii koliikkivaivoista, jotka häviävät yleensä kolmen kuukauden ikään mennessä. Koliikin aiheuttajaa ei tunneta, eikä siihen ole olemassa hoitoa.

Sairaana:

Oletko sairastunut? Vieraile uusilla kotisivuillamme: Sairaana.com

Neuvoja sairauksien hoitoon aikuisille.

Kaikki vauvat itkevät enemmän tai vähemmän. Tavallisesti vauvan itku johtuu ravinnon, vaipanvaihdon tai vanhempien sylin tarpeesta. Itku loppuu yleensä, kun näistä tarpeista on huolehdittu. 

Pitkään kestävät itkujaksot eli vauvakoliikki on eri asia. Koliikkia poteva vauva itkee kauan, ja häntä on vaikeaa rauhoittaa. Lääkäri määrittelee lapsen vaivan koliikiksi silloin, kun vauva itkee enemmän kuin 1,5 tuntia päivässä. Useimmat koliikkiset lapset itkevät yli 3 tuntia päivässä, eivätkä vanhempien lohduttelut auta. Imettäminen, vaipanvaihto tai lapsen kanniskelu eivät tällöin auta, vaan vauva jatkaa itkemistään. Noin joka kymmenes lapsi saa koliikin.

Tavallisesti itkujaksot ajoittuvat iltaan ja saattavat jatkua osan yötäkin, mutta niitä voi myös esiintyä ympäri vuorokauden. Itkiessään lapsi vääntelehtii vatsavaivoista kärsivän tavoin. Kansankielellä vaivaa nimitetään kolmen kuukauden koliikiksi. Useimmiten vauvan koliikki ja itkujaksot loppuvatkin noin kolmen kuukauden iässä. 

Vanhemmille koliikkisen lapsen hoito on raskasta. Avuttomuuden tunne ja huoli siitä, että lapsi on vakavasti sairas, on yleistä. Vanhemmat tuntevat itsensä avuttomiksi, koska he eivät pysty rauhoittamaan itkevää lasta, ja usein he samalla pelkäävät, että lapsi on jollakin tavoin sairas. Tällöin he turvautuvat usein lääkärin apuun saadakseen selville, mikä lasta vaivaa. 

Syytä koliikkiin ei kuitenkaan valitettavasti tunneta, eikä siihen ole olemassa hoitoa. Monista tieteellisistä tutkimuksista huolimatta koliikin syistä ei ole saatu selkeää käsitystä. Eräiden tutkijoiden mielestä koliikki johtuu paksusuolen kouristuksista, jotka aiheutuvat joko siitä, että vauvaa ruokitaan liian paljon tai liian usein. Toiset taas ovat sitä mieltä, että kyseessä on jokin ruoka-allergian muoto. Monet imettävät äidit ovatkin muunnelleet ruokavaliotaan loputtomiin vaihtelevalla menestyksellä. Kumpikaan edellisistä tieteellisistä arvioista ei siis ole luotettava.

Koska koliikki on raskasta sekä lapselle että vanhemmille, eikä vaivan syytä tunneta, eikä perinteinen sairaanhoito pysty tarjoamaan tehokasta hoitoa, monet vanhemmat tukeutuvat vaihtoehtoisiin hoitokeinoihin. Akupunktuuri ja kiropraktinen hoito ovat suosittuja, mutta niiden tehosta ei ole tieteellistä näyttöä. Vanhempia rauhoittanevat kuitenkin seuraavat tiedot: 1) koliikki ei ole lapselle vaarallista, 2) se paranee itsestään, 3) eikä se vaikuta lapsen kehitykseen.

Kotihoito

Lasta on vältettävä imettämästä liikaa kerralla. Vain yhden rinnan tyhjennys syöttökerralla saattaa auttaa. Itkevää lasta on aina lohdutettava - silloinkin, kun kyseessä on koliikki. Vanhempien on syytä vuorotella lapsen hoidossa, koska itkevää lasta on raskas kanniskella pitkien itkujaksojen aikana. Vauvan hierominen on hyväksi sekä vauvalle että vanhemmille.

Ota yhteyttä lääkäriin huomenna

Pitkään kestävistä itkujaksoista kärsivä lapsi on vietävä lääkärin tutkittavaksi ainakin kerran. Jos kysymys on koliikista ja lapsi on muuten terve, lääkäri toteaa lapsen täysin normaaliksi.

Ota heti yhteyttä lääkäriin

Ei ole koskaan tarpeellista.