Navigation: Pää ja kurkku (Runko)

Aivokalvontulehdus

Fri, 23 Mar 2012 23:13:56 GMT

Aivokalvontulehdus on aina ollut yksi pelätyimmistä, vakaviksi luokitelluista sairauksista kaikissa ikäluokissa.
Sitä esiintyy onneksi harvoin. Vielä 1980-luvulla aivokalvontulehduksia oli Suomessa 1200 tapausta vuodessa, nyt niitä on enää 300-400 tapausta vuosittain.

Aivokalvontulehdus voi olla joko viruksen tai bakteerin aiheuttama.

Bakteerin aiheuttama aivokalvontulehdus on kaikkein vaarallisin. Tilastojen mukaan n. 3-4 % bakteeritulehduksen saaneista lapsista kuolee. Hemofilus-bakteeri oli aikaisemmin yleisin pienten lasten aivokalvontulehdusta aiheuttava bakteeri. Tämä bakteeri on melkein hävinnyt rokotteella, ja nyt tarttuvan meningiitin aiheuttavat aivan toiset bakteerit, joista tunnetuin on meningokokkibakteeri.

Viruksen aiheuttama aivokalvontulehdus ei ole yhtä vaarallinen kuin bakteerin aiheuttama. Virusperäisen aivokalvontulehduksen saanut lapsi ei myöskään sairasta tautia yhtä voimakkaana.

Aivonkalvontulehdus voi alkaa tavallisen vilustumisen kaltaisena, mutta yleensä sairaus iskee kuin salama kirkkaalta taivaalta. Isommat lapset valittavat pään- ja niskasärkyä. Aivokalvontulehduksen saanut lapsi on vakavasti sairas, ja se näkyy selvästi lapsesta.

Aivokalvontulehdukseen viittavia oireita:

Lapsi valittaa pään- tai niskasärkyä.
Kuumetta on usein yli 39,5 astetta.
Lapsi makaa hiljaisena vuoteessa eikä jaksa kiinnostua mistään.
Lapsi on rauhaton ja yliherkkä äänille, valolle ja kosketukselle.
Oksentelua ja pahoinvointia.
Niskan ja selän kankeus*.
Kireät aukileet*.
Kouristuksia.
Punapilkullinen ihottuma*.

* Lapsen niska ja selkä ovat epänormaalin kankeat, jos pää ei taivu polviin, eikä lapsi yllä näkemään napaansa. Pikkuvauvoilla ei esiinny kankeaa niskaa tai selkää. Sen sijaan vauvan kallolohkojen väleissä olevat normaalisti pehmeinä tuntuvat aukot (aukileet) tuntuvat kireiltä. Ihottuma ei häviä, kun sitä painetaan sormella.

Aivotärähdys

Fri, 23 Mar 2012 23:32:15 GMT

Kun lapsi lyö päänsä, vanhemmat luonnollisesti pelästyvät ja epäilevät lapsen saaneen vakavia
vammoja. Putoaminen sängyltä, tuolilta tai lastenvaunuista on yleisin syy pienten lasten pään lyönteihin. Isommat lapset taas satuttavat itsensä tavallisimmin pyörällä ajaessa, urheillessa tai rajuissa leikeissä.

Vaikka kaikki päähän kohdistuvat iskut on syytä ottaa vakavasti, ne eivät välttämättä ole lapselle vaarallisia. Jos lapsi lyö päänsä, tärkeintä on ensin ottaa selvää:

- Onko lapsi saanut aivotärähdyksen?

- Onko lapsi saanut kallonsisäisen verihyytymän?

Onko lapsi saanut aivotärähdyksen?

Aivotärähdys on nimensä mukaisesti seurausta aivoihin kohdistuneesta voimakkaasta tärähdyksestä. Aivotärähdykseen liittyy lyhytaikaista tajuttomuutta, päänsärkyä ja muistinmenetystä. Muita merkkejä ovat pahoinvointi ja oksentelu. Lapsi on vietävä lääkärin tutkittavaksi, jotta selviää, onko kyseessä lievä vai vakava aivotärähdys.

Aivotärähdys ilmenee pienillä lapsilla hieman eri tavoin kuin isoilla, eikä pienet lapset pysty selkeästi kertomaan, miten he voivat. Siksi seuraavassa on tehty jako kahteen eri ikäryhmään: alle 5-vuotiaat ja yli 5-vuotiaat.

Alle 5- vuotiaat lapset:

Pienimpien lasten kohdalla on usein vaikeaa arvioida tilanteen vakavuutta. Kun lapsi ei itse pysty - ainakaan aivan tarkasti - kertomaan tapahtuneesta, on vaikea tietää, kuinka vaarallisesti hän on päänsä lyönyt. Toisaalta iskun voimakkuuden ja sen aiheuttaman mahdollisen vamman välillä ei ole suoraa yhteyttä. Lapsi saattaa pudota kolmannesta tai neljännestä kerroksesta ilman, että siitä seuraa vakavia vammoja, kun taas tuolilta putoaminen saattaa olla lapselle vaarallista.

Lapsella ei ole aivotärähdystä: Lapsi lyö päänsä kevyesti, ja hän itkee vain vähän aikaa. Lapsi on pian oma itsensä, hän hymyilee, juo ja reagoi kosketukseen ja ääniin normaalisti.

Lapsella on lievä aivotärähdys: Lapsi menettää tajuntansa hetkeksi päänsä lyötyään, hän itkee paljon ja on levoton. Sitten lapsi muuttuu hiljaiseksi, kalpeaksi ja voimattomaksi. Hän saattaa myös oksentaa ja muuttua uniseksi.

Lapsella on vakava aivotärähdys: Iskusta seuraa pitempiaikainen tajuttomuustila - toisin sanoen lapsi ei ala itkemään lyötyään päänsä. Lapsi muuttuu hiljaiseksi ja veltoksi ja oksentaa.

Kun lapsi on yli 5-vuotias:

Yli 5-vuotiaiden lasten tilan arviointi on helpompaa. Lapsi pystyy itse kertomaan, onko hän ollut tajuttomana ja millainen hänen vointinsa on.

Lapsella ei ole aivotärähdystä: Useimmiten lapsi ensin pelästyy ja alkaa itkeä, mutta jatkaa pian leikkejään. Lapsi on oma itsensä, eikä hänellä ole pahoinvointia eikä päänsärkyä.

Lievä aivotärähdys: Lapsi on tajuttomana muutaman sekunnin ajan. Lyhytaikainen muistinmenetys ja sekavuus ovat myös mahdollisia välittömästi tapahtuneen jälkeen. Lapsella on päänsärkyä ja pahoinvointia, ja hän saattaa oksentaakin.

Vakava aivotärähdys: Lapsen tajuttomuustila on pitempi, ja muistinmenetyskin kestää pitemmän aikaa.

Onko lapsi saanut kallonsisäisen verihyytymän?

Päähän kohdistunut isku saattaa aiheuttaa kallonsisäisten verisuonien katkeilua, jolloin päähän syntyy verihyytymä. Se ilmenee voimakkaana päänsärkynä, heikotuksena ja tasapainohäiriöinä muutama tunti tapahtuneen jälkeen. Lapsi oksentaa ja muuttuu veltoksi.

Verihyytymä saattaa muodostua milloin tahansa seuraavien 24 tunnin sisällä, ja siksi lasta on tänä aikana jatkuvasti tarkkailtava. Kallonsisäinen verihyytymä on hengenvaarallinen, ellei sitä poisteta nopeasti.

Flunssa eli nuhakuume

Sat, 24 Mar 2012 00:33:50 GMT

Flunssan ensioireita ovat huonovointisuus, nuha ja tukkoinen nenä. Parin päivän sisällä nenä alkaa vuotaa kirkasta nestettä, joka myöhemmin muuttuu paksuksi keltaiseksi limaksi. Tavallisia oireita ovat myös yskä, aivastelu, kurkkukipu ja lämmönnousu. Pikkulapsilla kuume voi kohota aina 40 asteeseen saakka, kun taas isommilla lapsilla kuumetta on vain vähän tai ei ollenkaan.

Flunssa johtuu virustartunnasta. Kylmyydellä ja kosteudella ei ole suurta vaikutusta siihen, sairastuuko lapsi.

Flunssa on hyvin tavallinen sairaus. Se kestää 7-14 päivää, eikä sen parantumiseen juurikaan voi vaikuttaa hoitokeinoin. Sairaus häviää itsestään.

Influenssa

Sat, 24 Mar 2012 00:50:50 GMT

Influenssa leviää epidemioina ja saapuu Suomeen yleensä vuodenvaihteessa. Terveysviranomaiset tiedottavat influenssaepidemioista.

Koska influenssa on viruksen aiheuttama sairaus, sitä ei voida parantaa antibiooteilla. Influenssa alkaa yhtäkkisellä kuumeennousulla 39-40:een asteeseen tai korkeammalle. Muita oireita ovat kylmänväristykset, voimakas päänsärky, lihaskivut koko vartalossa ja hyvin huono olo.

Influenssassa vilustumisoireet ovat nopeampia ja rajumpia kuin tavallisessa flunssassa. Päinvastoin kuin flunssassa, lapsen nenä ei tavallisesti vuoda. Lapsi saattaa sitävastoin valittaa mahakipua ja oksentaa, erityisesti parin ensimmäisen päivän aikana. Virus saattaa levitä henkitorveen (keuhkoputken haaroihin) ja keuhkoihin aiheuttaen voimakasta yskää.

Sairaus ei ole vaarallinen, ja se menee itsestään ohi. Kuume alkaa laskea 3-4 päivän kuluttua, ja 6-7 päivän kuluttua lapsi on terve. Influenssasta saattaa seurata bakteerin aiheuttamia jälkitauteja, esim. keuhkokuume, keuhkoputkentulehdus tai välikorvantulehdus. Ne edellyttävät lääkärin hoitoa.

Kipu ja särky

Sat, 24 Mar 2012 03:41:33 GMT

Voi olla vaikeaa selvittää, mihin lasta oikeastaan sattuu. Vauva ei osaa kertoa, missä kipu tuntuu, ja pikkulapsetkin johtavat vanhempiaan harhaan valittamalla mahakipua vaikka kipu tuntuisikin muualla. Lapsilla on myös taipumusta vastata myönteisesti johdatteleviin kysymyksiin: Sattuuko korviin joo, kyllä sattuu. Kouluikäiset lapset osaavat jo aika hyvin paikallistaa kivun ja selittää sen muille.

Monet tekijät aiheuttavat lapselle kipua. Pienet lapset kaatuvat ja lyövät itseään usein. He saavat haavoja, hiertymiä ja palovammoja. Rokotukset ja hammaslääkärillä käynnit ovat kivuliaita kokemuksia. Flunssat, välikorvantulehdukset ja muut lastentaudit aiheuttavat harmia ja tuskaa. Aikuiset eivät aina osaa hoitaa tarpeeksi näitä kiputiloja, koska he eivät tiedä tarpeeksi lasten kivuista.

Jatkuvat ja säännöllisesti toistuvat kivut muodostavat oman erikoisongelmansa. Tavallisimpia esimerkkejä ovat toistuvat vatsakivut ja päänsärky. Jos lapsi valittaa toistuvasti vatsakipuja tai päänsärkyä, hänet on syytä tutkituttaa lääkärillä. Jos vatsakivuista kärsivä lapsi kasvaa normaalisti ja jos hän syö ja leikkii tavalliseen tapaan sillon kun vatsakipuja ei ole, on todennäköisesti kyseessä psykosomaattinen vaiva eikä esim. ruoka-aineallergia. Myös jatkuva päänsärky voi johtua hermostuneisuudesta ja jännittyneisyydestä, mutta se voi myös johtua migreenistä. Migreenin oireita ovat toispuoleinen päänsärky, valonarkuus ja oksentelu.

Kurkunpääntulehdus

Sat, 24 Mar 2012 03:47:51 GMT

Kurkunpääntulehdus on yleinen sairaus - noin 15 % lapsista sairastuu siihen ennen kouluikää. Tavallisin sairastumisikä on 2-3 -vuotta.

Kurkunpääntulehdusta on liikkeellä syksyllä ja talvisaikaan. Tauti on virustulehduksen aiheuttama. Tulehdus pesii henkitorvessa ja aiheuttaa äänihuulten seudun turpoamista. Äänen käheys ja taudille ominainen, merileijonan ääntelyä muistuttava yskä johtuvat turvotuksesta.

Joskus kurkunpääntulehdus alkaa tavallisen flunssan kaltaisena, mutta vuorokauden kuluttua alkaa esiintyä tyypillistä merileijonayskää ja kuumetta. Joissakin tapauksissa vilustumisen oireita taas ei esiinny lainkaan, vaan vinkuva yskä ja hengitysvaikeudet ilmaantuvat yhtäkkiä. Kuumetta ei tässä tapauksessa esiinny. Lapsen huulet voivat myöskin sinertyä. Tyypillistä on, että yskiminen ja hengitysvaikeudet pahenevat, kun lapsi on pitkällään, eli tyypillisesti yöllä. Tämä johtuu siitä, että lapsen ollessa makuuasennossa äänihuulten seutu alkaa uudelleen turvota.

Sairaudella on taipumus uusiutua seuraavien flunssien yhteydessä. Tämän takia joka kolmas lapsi sairastaa kurkunpääntulehduksen useampaan otteeseen.

Sairaus on tavallisesti vaaraton ja paranee nopeasti itsestään. Kolmessa tapauksessa neljästä lapsen tila paranee selvästi seuraavien 24 tunnin kuluessa. Joidenkin ja erityisesti alle 4-vuotiaiden lasten kohdalla - kurkunpääntulehdus saattaa aiheuttaa hengitysvaikeuksia. Tässä tapauksessa lapsi on vietävä sairaalahoitoon. Joka 10. kurkunpääntulehdusta sairastava lapsi joutuu sairaalahoitoon.

Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä hankalampi sairaus on. Henkitorvi on pienillä lapsilla ahdas, ja siksi vähäinenkin äänihuulten seudun turpoamien voi aiheuttaa lapselle hengitysvaikeuksia. Viisivuotiaan lapsen henkitorvi on yleensä kehittynyt niin tilavaksi, ettei turpoamisesta johtuvia hengitysvaikeuksia esiinny.

Hengitysvaikeuksia aiheuttavaa kurkunpääntulehdusta voidaan hoitaa kortisonin avulla. Hoitokeino on erittäin tehokas. Penisilliini tai muut antibioottilääkkeet sen sijaan eivät tehoa kurkunpääntulehdukseen.

Nielutulehdus

Sat, 24 Mar 2012 04:11:07 GMT

Kun lapsen kurkku on kipeä, sairautta sanotaan usein angiinaksi tai kurkkutulehdukseksi. Erityisesti flunssasta tai influenssasta kärsivät lapset valittavat kurkkukipua. Mutta vain joka kolmannen kurkkukivusta kärsivän lapsen kohdalla sairaus on bakteerin aiheuttama, ja vain näissä tapauksissa antibiooteista on apua. Siksi oikean diagnoosin varmistamiseksi on otettava nieluviljely.

Nielutulehduksen ensimmäinen oire on kuiva kurkku, ja hieman myöhemmin kurkkuun alkaa sattua - erityisesti nieltäessä. Lämmönnousukin on yleistä. Kurkkuun katsottaessa havaitaan kitarisojen punoittavan, ja niissä saattaa myös näkyä valkoisia täpliä. Kaulassa tuntuu usein turvonneita ja kipeitä rauhasia. Nielutulehdus on harvinaista alle 2-vuotiailla lapsilla.

Tulirokkoa sairastavalla lapsella on yhtäaikaa angiina, punaisia näppylöitä kielessä ja pientä punapilkullista ihottumaa. Ihottumaa on ensin kasvoissa, ja sitten se leviää rintakehään, selkään ja jalkoihin. Tulirokko hoidetaan penisilliinillä.

Päänsärky

Sat, 24 Mar 2012 04:18:00 GMT

Noin joka kolmannen kouluikäisen lapsen päätä särkee toistuvasti. Jännityspäänsärky ja migreeni ovat tavallisimmat päänsäryn muodot. Noin puolella kaikista koululaisista on joskus ollut jännityspäänsärkyä. Migreeni on harvinaisempaa, mutta noin 10% lapsista on kokenut yhden tai useamman migreenikohtauksen ennen murrosikää.

Jännityspäänsäryssä kipuu tuntuu puristavalta vanteelta pään ympärillä. Kipu vaihtelee lievästä kohtalaiseen. Jännityspäänsärky voi kestää puolesta tunnista useaan päivään. Se johtuu kuten nimestä käy ilmi - lihasten jännittyneisyydestä. Siksi lapsella on päänsäryn lisäksi usein niska- ja hartiakipuja. Lihaksiston jännitystilat johtuvat tavallisesti stressistä. Stressi voi puolestaan johtua ongelmista koulussa, ylirasituksesta tai jonkin tulevan tapahtuman jännittämisestä. Väärä istumisasento pulpetissa tai tietokoneen ääressä voi myös aiheuttaa lihasten kireytymistä ja siten päänsärkyä. Myös hammasviat ja huono näkö voivat aiheuttaa jännityspäänsärkyä.

Migreenissä särky on yleensä toispuoleista tai keskittynyt otsaan. Migreeni tulee kohtauksina, joihin kuuluu kova, sykkivä päänsärky. Liikkuminen pahentaa kipua, joten lapsi makaa mieluiten liikkumattomana paikallaan. Myös valo ja äänet pahentavat särkyä, joten lapsi yrittää välttää niitä. Muita oireita ovat ruokahaluttomuus, pahoinvointi ja oksentelu. Lapsi on kalpea ja hiljainen. Kohtaus kestää yleensä 1-6 tuntia, mutta voi kestää jopa 48 tuntia. Jonkin asian jännittäminen, erilaiset ongelmat, ahdistuneisuus, nälkä ja unenpuute voivat laukaista migreenin. Myös jotkut ruoka-aineet, yleisimmin sokeri, saattavat laukaista migreenikohtauksen. On tavallista, että perheessä on useampi migreenistä kärsivä jäsen.

Aivoissa oleva kasvain voi aiheuttaa päänsärkyä, mutta tämä on äärimmäisen harvinaista. Tällaisessa tapauksessa lapsi herää erittäin kovaan päänsärkyyn, oksentelee rajusti ja hänen on vaikeaa liikkua normaalisti.

Tartuntatautien oireena on usein kuumeen lisäksi päänsärky. Tämä on tavallista esim. influenssassa ja flunssassa. Jos lapsella on kovan kuumeen ja päänsäryn lisäksi jäykkä niska, kysymyksessä saattaa olla aivokalvontulehdus.

Lääkitys: Sekä jännityspäänsärkyä että migreeniä voidaan hoitaa tavallisilla, reseptittä saatavilla särkylääkkeillä kuten parasetamolilla. On kuitenkin tärkeää muistaa, että päivittäinen särkylääkkeen käyttö voi aiheuttaa päänsärkyä. Mikäli tavallinen särkylääke ei tepsi migreeniin, lääkäri voi määrätä erityisen migreenilääkityksen

Puhkeavat hampaat

Sat, 24 Mar 2012 04:34:08 GMT

Hampaiden puhkeaminen ei siis ole sairaus. Silti monet vanhemmat havaitsevat lapsen käyttäytyvän normaalista poikkeavalla tavalla, kun hampaita alkaa puhjeta. Jotkut vanhemmat huolestuvat turhaan luullessaan hampaiden puhkeamiseen liittyvän vakaviakin sairauden oireita. Lapsen hampaiden puhkeamista on kuitenkin tutkittu laajasti, eikä ole saatu minkäänlaista näyttöä sen yhteydestä varsinaisten sairauksien syntyyn.

Useimmilla lapsilla maitohampaiden puhkeaminen alkaa 6-8 kuukauden iässä. Toisilla lapsilla ensimmäinen maitohammas puhkeaa kuitenkin jo 3 kuukauden, toisilla taas vasta 18 kuukauden iässä. Joskus lapsella on jo syntyessään hampaita. Alaleuan etuhampaat puhkeavat ensin. Yleensä 3-vuotiaalla lapsella on kaikki 20 maitohammasta.

Ikenien limakalvot punoittavat ja turpoavat siitä kohdasta, josta hammas on puhkeamassa. 1-2 päivän kuluttua näkyy valkea hampaankärki ja tämän jälkeen hammas puhkeaa nopeasti kokonaan esiin. Lapsen olo on kiusallinen pari päivää ennen hampaan puhkeamista ja sen jälkeen. Punoittava ja turvonnut limakalvo saa lapsen sormeilemaan ikeniään ja pureskelemaan leikkikaluja. Lapsen syljeneritys on myös tavallista runsaampaa. Jotakuinkin kaikilla lapsilla hampaiden puhkeaminen aiheuttaa ärtyisyyttä, runsasta syljeneritystä ja pureskelun tarvetta.

Joillakin lapsilla on vatsa löysällä, nukkumisvaikeuksia ja huono ruokahalu, kun hampaita puhkeaa. Kuume voi nousta 38,5 asteeseen muutamaksi päiväksi. Hampaiden puhkeaminen ja lievä kuume ovat siis yhteydessä toisiinsa. Jos kuumetta on yli 38,5 astetta tai se kestää yli 2 päivää, se ei johdu hampaiden puhkeamisesta. Silloin lapsi on oikeasti sairas.

Rauhaskuume

Sun, 25 Mar 2012 02:43:37 GMT

Rauhaskuume on viruksen aiheuttama tauti, jota esiintyy yleensä alle 5-vuotiailla lapsilla. Tautia esiintyy harvoin 5 - 15 -vuotiailla. Puolet kaikista 5 vuotta täyttäneistä lapsista on sairastanut rauhaskuumeen ilman, että vanhemmat ovat edes sitä huomanneet. Lapsi voi sairastua tähän tautiin vain kerran elämässään.

Rauhaskuumeen oireet vaihtelevat tavallisesta flunssasta vaikeaan nielutulehdukseen. Yleensä rauhaskuume muistuttaa tavallista flunssaa. Lapsi valittaa kurkkukipua, ja hänellä on lievää kuumetta. Tauti kestää noin viikon.

Harvinaisissa tapauksissa lapsi sairastuu vakavammin. Tälläin imusolmukkeet turpoavat, kuume nousee korkealle ja kurkku on hyvin kipeä. Kuumetta voi olla noin 39-40 astetta, ja se voi kestää jopa 3 viikkoa. Nielu kipeytyy niin pahasti, että lapsen on vaikeaa syödä ja juoda.

Turvonneet imusolmukkeet tuntuvat herneen kokoisilta, aristavilta kyhmyiltä kaulassa, niskassa ja joskus kainalokuopissa sekä nivusissa. Nielurisat ovat myös turvonneet ja niissä näkyy paksu, valkoinen peite. Joillekin lapsille voi kehittyä suuriläiskäistä, punoittavaa rokkoa rintakehään.

Vain verikokeella voidaan varmistaa, onko lapsella rauhaskuume. Verikoe voidaan ottaa vasta, kun lapsi on ollut sairaana viikon.

Lapsilla esiintyy tuskin koskaan lisätauteja. Teini-ikäisillä ja nuorilla aikuisilla niitä sen sijaan voi esiintyä. Pelätyin komplikaatio on niin voimakas nielurisojen tulehdus, että lapsi saa hengitysvaikeuksia.

Sammas

Sun, 25 Mar 2012 02:52:18 GMT

Sammas on hiivasienen (Candida albicans) aiheuttama suutulehdus . Vauva saa usein tartunnan äidiltään synnytyksen yhteydessä, koska monilla naisilla sientä esiintyy emättimessä. Kaikki vauvat eivät kuitenkaan saa sienestä oireita. Melkein puolet lapsista saa sientä suuhunsa ilman, että siitä aiheutuu vaivoja. Vain sellaisessa tapauksessa, missä sieni rupeaa leviämään, on kyseessä sammas. Ei ole tarkkaa tietoa siitä, miksi jotkut lapset saavat sammasta. Mutta on todettu, että sammasta esiintyy usein lapsilla, joita on hoidettu antibiooteilla tai astmalääkkeillä. Mutta on myös lapsia, jotka saavat tämän hiivasienen aiheuttaman tulehduksen, vaikka he eivät olekaan olleet lääkekuurilla.

Sammas on suhteellisen vaaraton tulehdus. On lapsia, joita se ei vaivaa mitenkään, kun taas toisilla se aiheuttaa imemis- ja syömisvaikeuksia. Sammaksen tunnistaa suun limakalvolla esiintyvistä maidonvalkeista, helposti irrotettavista peitteistä tai paakuista. Peitteitä löytyy poskien sisäpinnalta, kieleltä ja kitalaesta. Kun valkoiset peitteet poistetaan, alla oleva limakalvo punoittaa voimakkaasti ja voi olla jopa verinen.

Suun maitojätteet voivat helposti muistuttaa valkoisia sammaspeitteitä. Mutta jos peitteet häviävät, kun lapselle annetaan vettä, ei kyseessä ole sammas. Valkoiset sammaspeitteet eivät häviä yhtä helposti huuhtomalla kuin maitojätteet.

Siitepölyallergia

Sun, 25 Mar 2012 03:01:40 GMT

Puiden, heinien ja kasvien siitepöly ajautuu nenään, ja jos lapsi on yliherkkä siitepölylle, hän saa siitepölyallergian. Siitepölyallergia on lasten tavallisin allergiasairaus. Sitä esiintyy 2 prosentilla 6-8 vuotiaista ja 7-8 prosentilla kouluikäisistä lapsista. Sairaus lievenee yksilön vanhetessa ja häviää useimmiten 40-50 vuoden iässä.

Siitepölyallergiaa esiintyy kolmena eri kautena.

1) Keväällä, jolloin lapsi on yliherkkä lehtipuiden siitepölylle. Allergiaa esiintyy huhtikuusta toukokuuhun.

2) Kesän siitepölyallergia johtuu heinien siitepölystä. Allergia vaivaa lapsia tyypillisesti kesä- ja heinäkuussa. Tämä on tavallisin siitepölyallergian muoto.

3) Syksyllä, jolloin lapset ovat yliherkkiä pujolle. Tämä allergia vaivaa lapsia elokuussa.

Siitepölyallergialle on tyypillistä äkillinen silmien ja nenän kutina ja joissain tapauksissa myös kurkun kutina. Lapsi hieroo kutiavia silmiään, jolloin ne alkavat punoittaa ja ärtyvät yhä enemmän. Nenän kutina aiheuttaa aivastelua, joka voi toistua jopa 25 kertaa peräkkäin. Samalla nenä vuotaa ja saattaa tukkeutua.

Siitepölyallergia on hyvin kiusallinen, vaikkakaan ei mikään vaarallinen tauti. Se haittaa lapsen keskittymiskykyä, koulunkäyntiä ja leikkimistä ulkona. Lapsi ei aina osaa kertoa omasta huonovointisuudestaan, joten lapsella saattaa olla siitepölyallergia kenenkään sitä tietämättä.

Siitepölyallergia voidaan epäillä, jos:

- Vilustuminen jatkuu pidemmän aikaa, ja siihen liittyy nuha ja runsasta aivastelua.

Nenä ja kitalaki kutisevat.

Nenä on pitkään tukossa.

Silmät punoittavat ja kutisevat, ja niistä vuotaa vettä.

Lapsella on pitkäaikainen päänsärky, ja hänen on vaikea keskittyä mihinkään.

Vanhemmat alkavat usein epäillä siitepölyallergiaa kesällä esiintyvien, toistuvien ja pitkäaikaisten flunssien vuoksi. Jos lapsen flunssa on pahimmillaan päivän siitepölyarvojen ollessa korkeimmillaan, se viittaa vahvasti allergiaan. Päivän siitepölyarvot löytyvät sanomalehdistä, TV:stä tai internetistä (esim. www.utu.fi/ml/aerobiologia/suomi.html). Jos haluat varmistua, onko lapsella siitepölyallergia, voit teettää hänelle allergiatestin

Silmätulehdus

Sun, 25 Mar 2012 03:03:32 GMT

Jos vastasyntyneen rähmäinen silmätulehdus ei parane paikallishoidolla ja silmä vetistää, kyseessä voi olla kyynelkanavatukos. Hoitona on silmätipat sekä silmien puhdistaminen keitetyllä vedellä.

Jos lapsella on punoittavien ja vetistävien silmien lisäksi muita allergiaan viittaavia oireita kuten heinänuha, on todennäköistä, että allergia on myös silmäoireiden aiheuttaja.

Suutulehdus

Sun, 25 Mar 2012 03:10:40 GMT

Suutulehdusta esiintyy etenkin 2-4 -vuotiailla lapsilla. Sairauden ensimmäinen oire on 38-39 -asteen kuume, ja parin päivän kuluttua suuhun ilmestyy vaaleanharmaita rakkuloita. Turvonneista ja punoittavista ikenistä vuotaa helposti verta. Rakkulat puhkeavat nopeasti, ja niistä jää jäljelle pieniä pintahaavaumia. Muutaman päivän kuluttua rakkuloita leviää myös huuliin ja niiden ympärille. Leuan alla olevat kaularauhaset aristavat ja turpoavat.

Lapsi ei halua syödä eikä juoda, koska suun haavaumat tekevät kipeää. Lapsen syömättömyys ei ole vaarallista, mutta nesteensaanti on tärkeää. Jos lapsi on liian kauan juomatta, vaarana on vakavan nestevajauksen syntyminen. Tällöin lapsi lakkaa virtsaamasta ja on veltto ja haluton. Kestää viikon verran, ennen kuin haavat parantuvat sen verran, että lapsi pystyy jälleen syömään ja juomaan normaalisti.

Suutulehdus on Herpes 1-viruksen aiheuttama. Vilustumisen yhteydessä joskus ilmenevä rokahtuma on saman viruksen aiheuttama. Herpes-virus ei koskaan täysin poistu ihmisen elimistöstä, kun se kerran on päässyt vereen. Suurimman osan aikaa virus uinuu passiivisena, mutta esimerkiksi aurinko tai kylmä voi aiheuttaa herpesrokahtuman puhkeamisen. Herpesvirus ilmenee lapsella yleensä ensin suutulehduksena ja myöhemmin uudelleen puhjetessaan rokahtumana.

Suutulehdus paranee itsestään 1-2 viikon kuluessa. Sairauteen ei ole parannuskeinoa, mutta lapsen oloa voidaan helpottaa eräillä lääkeaineilla. Jotta hoito tehoaisi, se on aloitettava niin pian kuin mahdollista, viimeistään kuitenkin 3 päivää sairauden ilmenemisestä. Lääkäriltä on pyydettävä lääkkeeseen resepti.

Tulirokko

Sun, 25 Mar 2012 03:22:37 GMT

Kova kurkkukipu johtuu streptokokki-bakteerista, joka aiheuttaa nielutulehduksen. Streptokokki-bakteeri muodostaa myös erityistä myrkkyainetta, joka aiheuttaa ihottumaa. Koska kehossa muodostuu vasta-aineita, jotka tuhoavat myrkkyaineen, ihottuman voi saada vain kerran elinaikanaan, mutta nielutulehdukseen voi sairastua monta kertaa.

Nielutulehdus tulee kuin salama kirkkaalta taivaalta ja siihen liittyy viiltävä kurkkukipu, korkea kuume (39-40ºC), päänsärky ja yleinen huonovointisuus. Lapsi vaikuttaa hyvin sairaalta. Kaulalla tuntuu - aivan leuan alla useita turvonneita ja aristavia rauhasia. Nieluun katsottaessa nähdään turvonneet, kirkkaan punaiset nielurisat, joissa on harmaan valkoisia peitteitä.

Ihottuma alkaa kasvoista. Iho alkaa punoittaa lukuun ottamatta suun ympäristöä, joka on aivan valkea. Muutaman tunnin kuluttua ihottuma leviää kaulalle, rintaan, selkään ja raajoihin. Ihottuma näkyy parhaiten nivusissa, kyynärpäissä ja polvitaipeissa, ja se on räikeän punaista. Lähemmin tarkasteltaessa nähdään pieniä, leveitä ja punaisia pilkkuja, jotka voidaan helpommin tuntea kuin nähdä. Käsin kosketeltaessa ihottuma tuntuu kananlihalta. Vajaan viikon kuluttua, kun lämpö alkaa olla normaali, iho hilseilee suurina hiutaleina.

Mansikkakieli on tulirokon tyyppillinen oire. Kirkkaan punaisessa kielessä on turvonneita näppyjä, ja sen pinta on mansikkamainen. Mansikkakieli ilmestyy noin 4 päivässä taudin alkamisesta.

Ennen vanhaan tulirokko oli vakava tauti, mutta nykyään se voidaan hoitaa. Erittäin harvinaisissa tapauksissa tulirokon jälkeen voi esiintyä munuaisvaurioita tai reumakuumetta.

Välikorvantulehdus

Sun, 25 Mar 2012 03:42:19 GMT

Välikorvantulehdus on hyvin yleinen sairaus, erityisesti puolen vuoden - 3-vuoden iässä. Sairautta esiintyy etenkin flunssan ja hengitystietulehdusten jälkitautina. Nenän ja välikorvan välillä on kanava, joka säätelee välikorvaan syntyvää painetta. Flunssa, influenssa tai hengitystietulehdus voi turvottaa limakalvoja niin paljon, että tämä kanava tukkeutuu, ja siitä saattaa seurata välikorvantulehdus.

Lievissä tapauksissa korvissa tuntuu pientä särkyä, ja ne menevät helposti lukkoon. Vaikeissa tapauksissa tulehdus voi olla niin kivulias, että lapsi vain itkee tuskaisena.

Kun kyseessä on vaikea välikorvantulehdus, lapselle nousee korkea kuume. Kivut ovat tavallisesti voimakkaimillaan yöllä, kun lapsi on makuulla. Jos lapsella on toistuvasti välikorvantulehduksia, lääkäri voi määrätä lapselle puuduttavia korvatippoja. Tippoja saa myös reseptittä apteekista ja ne poistavat tehokkaasti kipua.

Joillakin lapsilla saattaa tärykalvo puhjeta, jolloin märkäinen vuoto mahdollisesti verinen - valuu korvasta ulos. Useimmiten tärykalvon reikä kasvaa kiinni muutaman päivän sisällä, eikä kuulo ole mitenkään vaurioitunut.

Antibioottihoitoa ei aina tarvita, sillä välikorvantulehdus voi parantua itsestään.

Yskänrokko eli huuliherpes

Sun, 25 Mar 2012 03:55:01 GMT

Yskänrokko alkaa tavallisesti punoituksella, kutinalla ja pistelyllä siinä kohtaa, mihin rakkula on kehittymässä. Parin päivän sisällä huuleen puhkeaa rakkuloita, jotka ovat aluksi kirkkaita ja myöhemmin kellertäviä. Rakkulat kehittyvät muutamassa päivässä vetistäviksi ruviksi, ja viikon parin kuluessa ruvet irtoavat. Rakkuloita esiintyy huulissa ja suun limakalvoilla.

Herpeksen ärsyttävin piirre on, että se tahtoo uusiutua. Jos lapsella on kerran ollut yskänrokko, on aina olemassa mahdollisuus, että virus aktivoituu uudelleen. Ulkoiset ärsykkeet voivat edesauttaa viruksen aktivoitumista esim. yskä (josta nimi yskänrokko) tai jokin infektio. Myös auringonvalo ja stressi voivat aiheuttaa taudin puhkeamisen. Noin joka viides tartunnan saaneista kärsii toistuvista yskänrokoista läpi elämän.

Kaikki lapset voivat saada herpes-tartunnan, mutta yleisimmin tauti puhkeaa ensimmäisen kerran 3-5 vuoden iässä. Noin 90%:lla aikuisista on jossain vaiheessa elämää ollut yskänrokko.

Alle 3-vuotiailla lapsilla herpes-virus aiheuttaa suutulehduksen. Suutulehduksen oireita ovat suun punoitus ja suussa olevat rakkulat. Lapsella on tavallisesti myös lievää kuumetta.

Lääkitys: On olemassa lääkkeitä, jotka nopeuttavat rakkuloiden parantumista mutta itse virusta ne eivät pysty tuhoamaan. Jos kyseessä on lieväoireinen yskänrokko, jossa on vain pari rakkulaa, sitä voidaan hoitaa paikallisesti virusvoiteella. Hoito on aloitettava mahdollisimman aikaisin, mieluiten heti kun ihossa alkaa tuntua pistelyä. Jos kyseessä on vaikeaoireisempi tai tiheästi uusiutuva yskänrokko, tablettilääkitystä voidaan harkita. Alle 3-vuotiaita voitaan hoitaa mikstuuralla.

Suutulehduksesta kärsivä lapsi ei tavallisesti halua syödä eikä juoda, sillä suuhun sattuu. Tällöin voi olla viisasta antaa lapselle parasetamolia, ja 45 minuutin kuluttua juotavaa ja syötävää. Parasetamoli poistaa kivun niin, että lapsi voi syödä ja juoda.