<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?><rss version="2.0"><channel><title>Navigation: Iho (Runko)</title><link>http://www.sairaslapsi.com:80/Contents/Item/Display/453</link><description>Navigation: Iho (Runko)</description><item><title>Aivokalvontulehdus</title><link>http://www.sairaslapsi.com:80/sairaudet/aivokalvontulehdus</link><description>&lt;p class="p1"&gt;Aivokalvontulehdus on aina ollut yksi pel&amp;auml;tyimmist&amp;auml;, vakaviksi luokitelluista sairauksista kaikissa ik&amp;auml;luokissa.&lt;br /&gt;Sit&amp;auml; esiintyy&amp;nbsp;onneksi harvoin. Viel&amp;auml; 1980-luvulla aivokalvontulehduksia oli Suomessa 1200 tapausta vuodessa, nyt niit&amp;auml; on en&amp;auml;&amp;auml; 300-400 tapausta vuosittain.&lt;/p&gt;
&lt;p class="p2"&gt;&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p2"&gt;Aivokalvontulehdus voi olla joko viruksen tai bakteerin aiheuttama.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p2"&gt;Bakteerin aiheuttama aivokalvontulehdus on kaikkein vaarallisin. Tilastojen mukaan n. 3-4 % bakteeritulehduksen saaneista lapsista kuolee. Hemofilus-bakteeri oli aikaisemmin yleisin pienten lasten aivokalvontulehdusta aiheuttava bakteeri. T&amp;auml;m&amp;auml; bakteeri on melkein h&amp;auml;vinnyt rokotteella, ja nyt tarttuvan meningiitin aiheuttavat aivan toiset bakteerit, joista tunnetuin on meningokokkibakteeri.&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;Viruksen aiheuttama aivokalvontulehdus ei ole yht&amp;auml; vaarallinen kuin bakteerin aiheuttama. Virusper&amp;auml;isen aivokalvontulehduksen saanut lapsi ei my&amp;ouml;sk&amp;auml;&amp;auml;n sairasta tautia yht&amp;auml; voimakkaana.&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;Aivonkalvontulehdus voi alkaa tavallisen vilustumisen kaltaisena, mutta yleens&amp;auml; sairaus iskee kuin salama kirkkaalta taivaalta. Isommat lapset valittavat p&amp;auml;&amp;auml;n- ja niskas&amp;auml;rky&amp;auml;. Aivokalvontulehduksen saanut lapsi on vakavasti sairas, ja se n&amp;auml;kyy selv&amp;auml;sti lapsesta.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;&lt;strong&gt;Aivokalvontulehdukseen viittavia oireita:&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;ul&gt;
&lt;li&gt;
&lt;div class="p3"&gt;Lapsi valittaa p&amp;auml;&amp;auml;n- tai niskas&amp;auml;rky&amp;auml;.&lt;/div&gt;
&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;
&lt;div class="p3"&gt;Kuumetta &amp;nbsp; on usein yli 39,5 astetta.&lt;/div&gt;
&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;
&lt;div class="p3"&gt;Lapsi makaa hiljaisena vuoteessa eik&amp;auml; jaksa kiinnostua mist&amp;auml;&amp;auml;n.&lt;/div&gt;
&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;
&lt;div class="p3"&gt;Lapsi on rauhaton ja yliherkk&amp;auml; &amp;auml;&amp;auml;nille, valolle ja kosketukselle.&amp;nbsp;&lt;/div&gt;
&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;
&lt;div class="p1"&gt;Oksentelua ja pahoinvointia.&lt;/div&gt;
&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;
&lt;div class="p1"&gt;Niskan ja sel&amp;auml;n kankeus*.&lt;/div&gt;
&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;
&lt;div class="p1"&gt;Kire&amp;auml;t aukileet*.&lt;/div&gt;
&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;
&lt;div class="p1"&gt;Kouristuksia.&lt;/div&gt;
&lt;/li&gt;
&lt;li&gt;
&lt;div class="p1"&gt;Punapilkullinen ihottuma*.&lt;/div&gt;
&lt;/li&gt;
&lt;/ul&gt;
&lt;p class="p1"&gt;* Lapsen niska ja selk&amp;auml; ovat ep&amp;auml;normaalin kankeat, jos p&amp;auml;&amp;auml; ei taivu polviin, eik&amp;auml; lapsi yll&amp;auml; n&amp;auml;kem&amp;auml;&amp;auml;n napaansa. Pikkuvauvoilla ei esiinny kankeaa niskaa tai selk&amp;auml;&amp;auml;. Sen sijaan vauvan kallolohkojen v&amp;auml;leiss&amp;auml; olevat normaalisti pehmein&amp;auml; tuntuvat aukot (aukileet) tuntuvat kireilt&amp;auml;. Ihottuma ei h&amp;auml;vi&amp;auml;, kun sit&amp;auml; painetaan sormella.&lt;/p&gt;</description><pubDate>Fri, 23 Mar 2012 23:13:56 GMT</pubDate><guid isPermaLink="true">http://www.sairaslapsi.com:80/sairaudet/aivokalvontulehdus</guid></item><item><title>Enterorokko</title><link>http://www.sairaslapsi.com:80/sairaudet/enterorokko</link><description>&lt;p class="p1"&gt;Enterorokko on suhteellisen uusi tulokas lastentautien joukossa. Sit&amp;auml; kutsuttiin aluksi suu- ja sorkkataudiksi, mutta sill&amp;auml; ei ole mit&amp;auml;&amp;auml;n tekemist&amp;auml; el&amp;auml;inten suu- ja sorkkataudin kanssa. Enterorokkoa esiintyy vain ihmisill&amp;auml;.&lt;/p&gt;
&lt;p class="p2"&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;Enterorokko ei ole kovin yleinen tauti. Sit&amp;auml; esiintyy eniten loppukes&amp;auml;ll&amp;auml; ja syksyll&amp;auml;, ja se vaivaa erityisesti pikkulapsia. Tauti ei ole vaarallinen, ja osalla lapsista oireet ovat niin liev&amp;auml;t, ett&amp;auml; ne eiv&amp;auml;t h&amp;auml;iritse lasta. Alkuoireina voi olla v&amp;auml;h&amp;auml;n kuumetta, p&amp;auml;&amp;auml;ns&amp;auml;rky&amp;auml;, flunssaa ja l&amp;ouml;ys&amp;auml; vatsa. Parin p&amp;auml;iv&amp;auml;n kuluessa suuhun, k&amp;auml;siin ja jalkoihin ilmaantuu rakkuloita.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p2"&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;&lt;img alt="" src="/Media/SygeBoern/Grafik/Boern/fodmund.gif" align="left" height="152" width="150" /&gt;K&amp;auml;sien ja jalkojen rakkulat ovat pitkulaisia; 2-4 mm pitki&amp;auml;, ja niit&amp;auml; ymp&amp;auml;r&amp;ouml;i punertava keh&amp;auml;. Rakkuloita on tavallisesti eniten kantap&amp;auml;iss&amp;auml; ja kynsien ymp&amp;auml;rill&amp;auml;. Suussa olevat rakkulat&amp;nbsp; puhkeavat parissa p&amp;auml;iv&amp;auml;ss&amp;auml; ja alta paljastuu verest&amp;auml;v&amp;auml; haava. Suun rakkulat ovat kipeit&amp;auml;, ja sy&amp;ouml;minen ja juominen on kivuliasta. Joissakin tapauksissa rakkuloita esiintyy my&amp;ouml;s pakaroissa ja k&amp;auml;sivarsissa.&lt;/p&gt;</description><pubDate>Sat, 24 Mar 2012 00:25:04 GMT</pubDate><guid isPermaLink="true">http://www.sairaslapsi.com:80/sairaudet/enterorokko</guid></item><item><title>Esinahan ahtaus</title><link>http://www.sairaslapsi.com:80/sairaudet/esinahan-ahtaus</link><description>&lt;p class="p2"&gt;Monet vanhemmat luulevat, ett&amp;auml; esinahan ahtaus on vaarallista tai ett&amp;auml; se on pojalle ep&amp;auml;mukavaa. Esinahan ahtaus ei ole kuitenkaan sairaus, ja se vaivaa useimmiten enemm&amp;auml;n vanhempia kuin poikaa. Ilmi&amp;ouml; on enemm&amp;auml;n s&amp;auml;&amp;auml;nt&amp;ouml; kuin poikkeus - noin 95%:lla vastasyntyneist&amp;auml; pojista on ahdas esinahka. Pojan varttuessa esinahka v&amp;auml;ljenee, ja suurin osa kolmivuotiaista pystyy vet&amp;auml;m&amp;auml;&amp;auml;n esinahan terskan p&amp;auml;&amp;auml;lt&amp;auml;. Vain noin 8%:lla kouluik&amp;auml;isist&amp;auml; pojista on ahdas esinahka.&lt;/p&gt;
&lt;p class="p2"&gt;&lt;img alt="" src="/Media/SygeBoern/Grafik/Boern/forhudsforsnaev.gif" align="left" height="263" width="150" /&gt;Esinahan ahtaus voi olla joskus mutta harvoin - syyn&amp;auml; esinahan tulehduksiin. Tulehduksen oireita ovat terskan turvotus, kuumotus, punoitus ja arkuus. Ahdas esinahka voi my&amp;ouml;s aiheuttaa virtsasuihkeen levi&amp;auml;misen, mik&amp;auml; haittaa kuitenkin enemm&amp;auml;n vessan siivoajaa kuin lasta.&lt;/p&gt;
&lt;p class="p2"&gt;Esinahan ahtaus vaatii vain harvoin toimenpiteit&amp;auml;, sill&amp;auml; se h&amp;auml;vi&amp;auml;&amp;auml; yleens&amp;auml; itsest&amp;auml;&amp;auml;n i&amp;auml;n my&amp;ouml;t&amp;auml; ja se aiheuttaa vain harvoin vakavia ongelmia. Jos murrosik&amp;auml;isen pojan esinahka on edelleen ahdas ja erektiot kivuliaita, on harkittava hoidoksi hormonivoidetta tai ymp&amp;auml;rileikkausta.&lt;/p&gt;</description><pubDate>Sat, 24 Mar 2012 00:29:33 GMT</pubDate><guid isPermaLink="true">http://www.sairaslapsi.com:80/sairaudet/esinahan-ahtaus</guid></item><item><title>Haavat</title><link>http://www.sairaslapsi.com:80/sairaudet/haavat</link><description>Haavat</description><pubDate>Sat, 31 Mar 2012 14:28:41 GMT</pubDate><guid isPermaLink="true">http://www.sairaslapsi.com:80/sairaudet/haavat</guid></item><item><title>Ihon hiertymät ja naarmut</title><link>http://www.sairaslapsi.com:80/sairaudet/ihon-hiertymat-ja-naarmut</link><description>Ihon hiertymät ja naarmut</description><pubDate>Sat, 31 Mar 2012 14:30:02 GMT</pubDate><guid isPermaLink="true">http://www.sairaslapsi.com:80/sairaudet/ihon-hiertymat-ja-naarmut</guid></item><item><title>Kasvukivut</title><link>http://www.sairaslapsi.com:80/sairaudet/kasvukivut</link><description>&lt;p class="p1"&gt;Kasvukipujen syyt&amp;auml; ei tiedet&amp;auml;. Monet uskovat, ett&amp;auml; lapsen jalkoja s&amp;auml;rkee kasvun vuoksi. Asia ei ole kuitenkaan niin - onneksi. Jos lapseen sattuisi, kun h&amp;auml;n kasvaa, lapsuus olisi kauheaa aikaa monine kipuineen - lapsihan kasvaa koko ajan.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p2"&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;Kun puhutaan terveist&amp;auml; lapsista, kasvukivut ovat p&amp;auml;&amp;auml;ns&amp;auml;ryn j&amp;auml;lkeen yleisin kivun muoto. Joka viidennell&amp;auml; lapsella on kasvukipuja. Kasvukivut alkavat tavallisesti 4-5 vuoden i&amp;auml;ss&amp;auml;, ja h&amp;auml;vi&amp;auml;v&amp;auml;t noin 10 vuoden i&amp;auml;ss&amp;auml;. Kasvukivut ovat t&amp;auml;ysin vaarattomia, ja lapsi kehittyy aivan normaalisti.&lt;/p&gt;
&lt;p class="p2"&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;&lt;img alt="" src="/Media/SygeBoern/Grafik/Boern/vokser.gif" align="left" height="168" width="149" /&gt;On tyypillist&amp;auml;, ett&amp;auml; kasvukivut ilmaantuvat terveell&amp;auml; ja normaalilla lapsella keskell&amp;auml; y&amp;ouml;t&amp;auml;, yleens&amp;auml; puoleny&amp;ouml;n j&amp;auml;lkeen. Lapsi her&amp;auml;&amp;auml; itkien ja valittaa, ett&amp;auml; molempiin jalkoihin sattuu. Kivut kest&amp;auml;v&amp;auml;t 10-15 minuuttia, ja lapsi kuvaa niiden paikantuvan syv&amp;auml;lle jalkoihin - joko polviin, s&amp;auml;&amp;auml;riluihin tai nilkkaniveliin. Jonkin ajan kuluttua lapsi vaipuu taas uneen. Seuraavana aamuna lapsi pystyy k&amp;auml;velem&amp;auml;&amp;auml;n ja juoksemaan aivan normaalisti.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p2"&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;Jos lapsella on ollut kerran kasvukipuja, h&amp;auml;n saa niit&amp;auml; suurella todenn&amp;auml;k&amp;ouml;isyydell&amp;auml; uudestaan seuraavien vuosien aikana. Yleens&amp;auml; lapsella on 3-4 kasvukipukohtausta kuukaudessa muutaman vuoden ajan. On tavallista, ett&amp;auml; lapsella on kipuja useana per&amp;auml;kk&amp;auml;isen&amp;auml; y&amp;ouml;n&amp;auml;.&lt;/p&gt;</description><pubDate>Sat, 24 Mar 2012 00:53:28 GMT</pubDate><guid isPermaLink="true">http://www.sairaslapsi.com:80/sairaudet/kasvukivut</guid></item><item><title>Kipu ja särky</title><link>http://www.sairaslapsi.com:80/sairaudet/kipu-ja-sarky</link><description>&lt;p class="p1"&gt;Voi olla vaikeaa selvitt&amp;auml;&amp;auml;, mihin lasta oikeastaan sattuu. Vauva ei osaa kertoa, miss&amp;auml; kipu tuntuu, ja pikkulapsetkin johtavat vanhempiaan harhaan valittamalla mahakipua vaikka kipu tuntuisikin muualla. Lapsilla on my&amp;ouml;s taipumusta vastata my&amp;ouml;nteisesti johdatteleviin kysymyksiin: Sattuuko korviin joo, kyll&amp;auml; sattuu. Kouluik&amp;auml;iset lapset osaavat jo aika hyvin paikallistaa kivun ja selitt&amp;auml;&amp;auml; sen muille.&lt;/p&gt;
&lt;p class="p2"&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;&lt;img alt="" src="/Media/SygeBoern/Grafik/Boern/smerter.gif" align="left" height="350" width="150" /&gt;Monet tekij&amp;auml;t aiheuttavat lapselle kipua. Pienet lapset kaatuvat ja ly&amp;ouml;v&amp;auml;t itse&amp;auml;&amp;auml;n usein. He saavat haavoja, hiertymi&amp;auml; ja palovammoja. Rokotukset ja hammasl&amp;auml;&amp;auml;k&amp;auml;rill&amp;auml; k&amp;auml;ynnit ovat kivuliaita kokemuksia. Flunssat, v&amp;auml;likorvantulehdukset ja muut lastentaudit aiheuttavat harmia ja tuskaa. Aikuiset eiv&amp;auml;t aina osaa hoitaa tarpeeksi n&amp;auml;it&amp;auml; kiputiloja, koska he eiv&amp;auml;t tied&amp;auml; tarpeeksi lasten kivuista.&lt;/p&gt;
&lt;p class="p2"&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;Jatkuvat ja s&amp;auml;&amp;auml;nn&amp;ouml;llisesti toistuvat kivut muodostavat oman erikoisongelmansa. Tavallisimpia esimerkkej&amp;auml; ovat toistuvat vatsakivut ja p&amp;auml;&amp;auml;ns&amp;auml;rky. Jos lapsi valittaa toistuvasti vatsakipuja tai p&amp;auml;&amp;auml;ns&amp;auml;rky&amp;auml;, h&amp;auml;net on syyt&amp;auml; tutkituttaa l&amp;auml;&amp;auml;k&amp;auml;rill&amp;auml;. Jos vatsakivuista k&amp;auml;rsiv&amp;auml; lapsi kasvaa normaalisti ja jos h&amp;auml;n sy&amp;ouml; ja leikkii tavalliseen tapaan sillon kun vatsakipuja ei ole, on todenn&amp;auml;k&amp;ouml;isesti kyseess&amp;auml; psykosomaattinen vaiva eik&amp;auml; esim. ruoka-aineallergia. My&amp;ouml;s jatkuva p&amp;auml;&amp;auml;ns&amp;auml;rky voi johtua hermostuneisuudesta ja j&amp;auml;nnittyneisyydest&amp;auml;, mutta se voi my&amp;ouml;s johtua migreenist&amp;auml;. Migreenin oireita ovat toispuoleinen p&amp;auml;&amp;auml;ns&amp;auml;rky, valonarkuus ja oksentelu.&lt;/p&gt;</description><pubDate>Sat, 24 Mar 2012 03:41:33 GMT</pubDate><guid isPermaLink="true">http://www.sairaslapsi.com:80/sairaudet/kipu-ja-sarky</guid></item><item><title>Loukkaantumiset</title><link>http://www.sairaslapsi.com:80/sairaudet/loukkaantumiset</link><description>&lt;p&gt;Lapsi satuttaa itsens&amp;auml; usein leikkiess&amp;auml;&amp;auml;n. Monesti vanhemmat huolestuvat turhaan ja luulevat, ett&amp;auml; lapsi on saanut luunmurtuman. Lapsen luut ovat joustavia, eiv&amp;auml;tk&amp;auml; ne murru helposti. Jos lapsi satuttaa itsens&amp;auml;, ja siit&amp;auml; huolimatta liikuttaa j&amp;auml;seni&amp;auml;&amp;auml;n normaalisti, murtuma on eritt&amp;auml;in ep&amp;auml;todenn&amp;auml;k&amp;ouml;ist&amp;auml;. Turvotus, ihonv&amp;auml;rin muuttuminen ja nivelen arkuus voivat olla merkkej&amp;auml; ven&amp;auml;hdyksest&amp;auml;.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Jos lapsi on kolhinut p&amp;auml;&amp;auml;ns&amp;auml;, on aivot&amp;auml;r&amp;auml;hdyksen riski otettava huomioon.&lt;/p&gt;</description><pubDate>Sat, 31 Mar 2012 14:35:44 GMT</pubDate><guid isPermaLink="true">http://www.sairaslapsi.com:80/sairaudet/loukkaantumiset</guid></item><item><title>Maitorupi eli atooppinen ihottuma</title><link>http://www.sairaslapsi.com:80/sairaudet/maitorupi-eli-atooppinen-ihottuma</link><description>&lt;p class="p1"&gt;Maitorupi on tavallisin lasten ihosairaus. Viimeisten 10 vuoden aikana lasten maitorupitapausten m&amp;auml;&amp;auml;r&amp;auml; on kolminkertaistunut, ja 10-20% kaikista lapsista saa nyky&amp;auml;&amp;auml;n maitoruven.&lt;/p&gt;
&lt;p class="p2"&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;Sairaus alkaa useimmiten muutaman kuukauden i&amp;auml;ss&amp;auml; ja kest&amp;auml;&amp;auml; muutaman vuoden. Suurimmalla osalla sairaus h&amp;auml;vi&amp;auml;&amp;auml; puberteettiin menness&amp;auml;.&lt;/p&gt;
&lt;p class="p2"&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;Maitorupi on perinn&amp;ouml;llinen sairaus. Jos lapsen vanhemmilla tai sisaruksilla on maitorupi, astma tai hein&amp;auml;nuha, lapsella on suurentunut riski sairastua maitorupeen. Lis&amp;auml;ksi noin puolet kaikista maitorupea sairastavista lapsista on yliherkki&amp;auml; jollekin aineelle. Mik&amp;auml;li lapsi altistuu aineelle, jolle h&amp;auml;n on allerginen, ihottuma pahenee. Sitrushedelm&amp;auml;t, saippua, p&amp;ouml;ly ja useat ruoka-aineet (useimmiten maito, kananmunat tai kala) ovat tyypillisi&amp;auml; esimerkkej&amp;auml; aineista, joita lapsi ei sied&amp;auml;.&lt;/p&gt;
&lt;p class="p2"&gt;&lt;img alt="" src="/Media/SygeBoern/Grafik/Boern/6eksem.gif" align="left" height="224" width="150" /&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;Kaikilla maitorupea sairastavilla lapsilla on hyvin kuiva iho. Sylilapsen (0-2 vuotiaan) kasvot, kaula ja rintakeh&amp;auml; ovat kuivat, hilseilev&amp;auml;t ja punaiset. Isommilla lapsilla (2-12 vuotiailla)&amp;nbsp; ihottumaa esiintyy tavallisesti kyyn&amp;auml;rtaipeissa, polvitaipeissa, ranteissa ja nilkoissa, ja iho on n&amp;auml;iss&amp;auml; kohdissa paksua ja karkeauurteista. T&amp;auml;t&amp;auml; vanhempien lasten atooppisen ihottuman muotoa kutsutaankin taiveihottumaksi. Kun ihottuma on rauhallinen, ihon v&amp;auml;ri on normaali, mutta heti kun ihottuma pahenee, iho alkaa punoittaa. Kaikilla lapsilla esiintyy kiusallista kutinaa.&lt;/p&gt;
&lt;p class="p2"&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;Kun lapsi raapii ihottumaa, iho voi menn&amp;auml; rikki. T&amp;auml;m&amp;auml; saattaa aiheuttaa tulehduksen, jolloin ihottuma alkaa m&amp;auml;rki&amp;auml;.&lt;/p&gt;
&lt;p class="p2"&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;Vanhemmille maitoruven hoito asettaa suuria vaatimuksia. Ihottuma pystyt&amp;auml;&amp;auml;n kuitenkin pit&amp;auml;m&amp;auml;&amp;auml;n kurissa yksinkertaisin keinoin.&lt;/p&gt;</description><pubDate>Sat, 24 Mar 2012 03:59:41 GMT</pubDate><guid isPermaLink="true">http://www.sairaslapsi.com:80/sairaudet/maitorupi-eli-atooppinen-ihottuma</guid></item><item><title>Märkärupi</title><link>http://www.sairaslapsi.com:80/sairaudet/markarupi</link><description>&lt;p class="p1"&gt;M&amp;auml;rk&amp;auml;rupi on ihon bakteeritulehdus, joka tarttuu helposti. Lapset tartuttavat toisensa leikkiess&amp;auml;&amp;auml;n. M&amp;auml;rk&amp;auml;rupea esiintyykin usein kulkutautina, jolloin sit&amp;auml; on usealla lapsella samanaikaisesti. Tauti tarttuu helposti kouluissa ja p&amp;auml;iv&amp;auml;kodeissa, joissa on paljon lapsia yhdess&amp;auml;.&lt;/p&gt;
&lt;p class="p2"&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;Bakteerit p&amp;auml;&amp;auml;sev&amp;auml;t ihoon naarmujen kautta. Siksi m&amp;auml;rk&amp;auml;rupea esiintyy usein lapsilla, joiden iho on rikki esim. hy&amp;ouml;nteisenpureman, syyhyn, vesirokon tai ihottuman takia.&lt;/p&gt;
&lt;p class="p2"&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;&lt;img alt="" src="/Media/SygeBoern/Grafik/Boern/skovfl.gif" align="left" height="280" width="150" /&gt;M&amp;auml;rk&amp;auml;rupi alkaa pienen&amp;auml; punaisena ja kutisevana l&amp;auml;isk&amp;auml;n&amp;auml;, johon pian kehittyy pieni&amp;auml; rakkuloita. Rakkuloiden rikkoutuessa syntyy m&amp;auml;rkiv&amp;auml; haava. My&amp;ouml;hemmin tumma kellanruskea rupi peitt&amp;auml;&amp;auml; haavan. Raapimisen seurauksena m&amp;auml;rk&amp;auml;rupi levi&amp;auml;&amp;auml; helposti muualle ihoon. Yksitt&amp;auml;iset haavat saattavat laajeta, muodostaen n&amp;auml;in yhdess&amp;auml; yhden ison haavauman.&lt;/p&gt;
&lt;p class="p2"&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;M&amp;auml;rk&amp;auml;rupea voi esiinty&amp;auml; kaikkialla ihossa, mutta useimmiten kasvoissa nen&amp;auml;n ja suun ymp&amp;auml;rill&amp;auml; ja hiusrajassa, sek&amp;auml; k&amp;auml;siss&amp;auml;.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p2"&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;Vastasyntyneen m&amp;auml;rk&amp;auml;rupi on oireiltaan rajumpi. Iholle ilmestyy isoja, kirkkaita rakkuloita, jotka lis&amp;auml;&amp;auml;ntyv&amp;auml;t nopeasti, puhkeavat ja rupeutuvat muutamassa p&amp;auml;iv&amp;auml;ss&amp;auml;. Sairaus hoidetaan sairaalassa.&lt;/p&gt;</description><pubDate>Sat, 24 Mar 2012 04:02:50 GMT</pubDate><guid isPermaLink="true">http://www.sairaslapsi.com:80/sairaudet/markarupi</guid></item><item><title>Nokkosihottuma</title><link>http://www.sairaslapsi.com:80/sairaudet/nokkosihottuma</link><description>&lt;p class="p1"&gt;Nokkosihottuma on hyvin tavallinen vaiva. Nimens&amp;auml; mukaisesti se muistuttaa nokkosen aiheuttamaa ihottumaa, joka on ihosta koholla ja kutisee hillitt&amp;ouml;m&amp;auml;sti. Nokkospaukamia tavataan kaikialla kehossa, mutta erityisesti rintakeh&amp;auml;ss&amp;auml;, sel&amp;auml;ss&amp;auml;, ja tiukkojen vaatteiden alla.&lt;/p&gt;
&lt;p class="p2"&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;Tauti on nopeasti syntyv&amp;auml;. Ensimm&amp;auml;isen&amp;auml; oireena on ihon kutina, jota seuraa paukamien nouseminen. Paukamien koko vaihtelee muutamasta millimetrist&amp;auml; useimpiin senttimetreihin, eli paukamat voivat olla vain pikkuruisia n&amp;auml;ppyl&amp;ouml;it&amp;auml; tai laajoja alueita kattavia l&amp;auml;ikki&amp;auml;.&lt;/p&gt;
&lt;p class="p2"&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;img alt="" src="/Media/SygeBoern/Grafik/Boern/naeldefeber.gif" style="border-style: initial; border-color: initial; cursor: default; border-width: 0px;" align="left" height="140" width="150" /&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;Nokkosihottuman syyn selvitt&amp;auml;minen voi olla hyvin vaikeaa. Useimmissa tapauksissa syyn selvitt&amp;auml;minen ei ole edes kovin relevanttia, sill&amp;auml; lapsi saa ihottuman vain kerran tai kaksi. Jos lapsi k&amp;auml;rsii nokkosihottumasta toistuvasti, taudin aiheuttaja on syyt&amp;auml; selvitt&amp;auml;&amp;auml;. Tulehdukset, allergiat ja kemialliset aineet ovat tavallisim&amp;nbsp;pia ihottuman aiheuttajia.&lt;/p&gt;
&lt;p class="p2"&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;Jos nokkosihottuma johtuu ruoka-aineallergiasta, oireet alkavat noin tunti ruoka-aineen nauttimisen j&amp;auml;lkeen. Omena, kananmuna, kala, p&amp;auml;hkin&amp;auml;t, &amp;auml;yri&amp;auml;iset, appelsiini ja tomaatti ovat yleisimpi&amp;auml; ihouttuman laukaisijoita. My&amp;ouml;s yliherkkyys jollekin l&amp;auml;&amp;auml;kkeelle, esim. penisilliinille, voi helposti aiheuttaa ihottumaa. Mik&amp;auml;li nokkosihottuma johtuu allergiasta, ihottuma ilmestyy aina, kun lapsi on ollut tekemisiss&amp;auml; allergian aiheuttajan kanssa.&lt;/p&gt;
&lt;p class="p2"&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;Monet tulehdukset&amp;nbsp; - sek&amp;auml; kurkussa, korvissa, kehkoputkissa ett&amp;auml; vatsassa - voivat laukaista nokkosihottuman. Jos lapsella on jokin tulehdus, h&amp;auml;nell&amp;auml; saattaa olla ihottuman lis&amp;auml;ksi kuumetta.&lt;/p&gt;
&lt;p class="p2"&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;Joissakin kasveissa ja hy&amp;ouml;nteisiss&amp;auml; on kemiallisia aineita, jotka voivat aiheuttaa nokkosihottumaa. Tunnetuimpia on nokkonen, p&amp;ouml;lypunkki ja sieni-iti&amp;ouml;t.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p2"&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;My&amp;ouml;s fysikaaliset tekij&amp;auml;t&amp;nbsp; kuten kylm&amp;auml;, kuuma, aurinko, hikoileminen, raapaisu jne. sattavat olla nokkosihottuman taustalla.&lt;/p&gt;
&lt;p class="p2"&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;L&amp;auml;&amp;auml;kitys: Nokkosihottumaa hoidetaan antihistamiineilla, joita saa apteekista ilman resepti&amp;auml;. Jotkut antihistamiinit ovat v&amp;auml;sytt&amp;auml;vi&amp;auml;, eli niit&amp;auml; on parasta ottaa illalla. Apteekissa osataan neuvoa, mik&amp;auml; antihistamiini on parasta juuri sinun lapsesi tapauksessa. Vaikeissa tapauksissa l&amp;auml;&amp;auml;k&amp;auml;ri voi m&amp;auml;&amp;auml;r&amp;auml;t&amp;auml; kortikosterodia tai valohoitoa.&lt;/p&gt;</description><pubDate>Sat, 24 Mar 2012 04:14:18 GMT</pubDate><guid isPermaLink="true">http://www.sairaslapsi.com:80/sairaudet/nokkosihottuma</guid></item><item><title>Palovammat</title><link>http://www.sairaslapsi.com:80/sairaudet/palovammat</link><description>&lt;p&gt;Liev&amp;auml;t palovammat aiheuttavat pelk&amp;auml;st&amp;auml;&amp;auml;n ihon punoitusta. Vaikeammissa tapauksissa syntyy rakkuloita tai iho menee rikki.&lt;/p&gt;</description><pubDate>Sat, 31 Mar 2012 14:36:38 GMT</pubDate><guid isPermaLink="true">http://www.sairaslapsi.com:80/sairaudet/palovammat</guid></item><item><title>Parvorokko</title><link>http://www.sairaslapsi.com:80/sairaudet/parvorokko</link><description>&lt;p class="p1"&gt;Virustartuntana levi&amp;auml;v&amp;auml; parvorokko tunnetaan my&amp;ouml;s nimell&amp;auml; "pikkurokko" ja "viides lastentauti". Erityisesti kouluik&amp;auml;iset lapset ovat alttiita parvorokkotartunnalle. Noin joka kolmas vuosi lopputalvesta ja kev&amp;auml;&amp;auml;ll&amp;auml; parvorokkoa esiintyy epidemiana.&lt;/p&gt;
&lt;p class="p2"&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;Lapset sairastavat parvorokon liev&amp;auml;n&amp;auml;. L&amp;auml;hes puolessa tapauksista sairautta ei havaita lainkaan. Joillakin lapsilla on kuumetta ja punaista ihottumaa molemmilla poskilla. Ihottuma muistuttaa l&amp;auml;im&amp;auml;ytyksen iholle j&amp;auml;tt&amp;auml;mi&amp;auml; l&amp;auml;iski&amp;auml;. Jotkut lapset ovat huonovointisia, joka paikkaa s&amp;auml;rkee, ja vartalossa on vaaleaa ihottumaa. Sairauteen ei ole olemassa erityist&amp;auml; hoitokeinoa, vaan se paranee itsest&amp;auml;&amp;auml;n.&lt;/p&gt;
&lt;p class="p2"&gt;&lt;img alt="" src="/Media/SygeBoern/Grafik/Boern/lussing.gif" align="left" height="181" width="150" /&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;Jos raskaana oleva sairastuu parvorokkoon, on olemassa keskenmenon riski. Jos parvorokkoa on liikkeell&amp;auml;, raskaana olevien on siis oltava erityisen tarkkaavaisia. Kaksi kolmesta naisesta on jo sairastanut parvorokon lapsena. Koska parvorokkoon voi sairastua vain kerran, ei keskenmenon vaaraa useimmissa tapauksissa ole. Ongelmana on, ett&amp;auml; vain harvat tiet&amp;auml;v&amp;auml;t varmuudella, ovatko he jo sairastaneet parvorokon. T&amp;auml;m&amp;auml; voidaan onneksi selvitt&amp;auml;&amp;auml; verikokeella. Ne raskaana olevat, jotka ty&amp;ouml;skentelev&amp;auml;t lasten parissa (peruskoulunopettajat, lastentarhanopettajat jne.) sek&amp;auml; ne, joilla on kouluik&amp;auml;isi&amp;auml; lapsia, ovat erityisen alttiita tartunnalle ja kuuluvat siis riskiryhm&amp;auml;&amp;auml;n.&lt;/p&gt;</description><pubDate>Sat, 24 Mar 2012 04:21:43 GMT</pubDate><guid isPermaLink="true">http://www.sairaslapsi.com:80/sairaudet/parvorokko</guid></item><item><title>Pikkuvammat</title><link>http://www.sairaslapsi.com:80/sairaudet/pikkuvammat</link><description>&lt;p class="p1"&gt;Pikkuvammat&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;Jos lapsi saa haavoja, ne puhdistetaan, ja verenvuoto tukahdutetaan. Murtumia lapselle ei tule helposti, koska luut ovat joustavia. Lapsi ei yleens&amp;auml; saa luunmurtumia leikkiess&amp;auml;&amp;auml;n. Jos lapsi polttaa itsens&amp;auml; v&amp;auml;h&amp;auml;n, sit&amp;auml; hoidetaan valuttamalla palaneeseen kohtaan haaleaa vett&amp;auml; v&amp;auml;hint&amp;auml;&amp;auml;n 15 minuutin ajan.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;Pienet haavat, hiertym&amp;auml;t ja liev&amp;auml;t palo- ja muut vammat voidaan useimmiten hoitaa kotona.&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;&lt;a href="/sairaudet/haavat"&gt;Havaat&lt;/a&gt;&lt;img alt="" src="/Media/SygeBoern/Grafik/Boern/scan3.gif" align="right" height="120" width="150" /&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;&lt;a href="/sairaudet/ihon-hiertymat-ja-naarmut"&gt;Ihon hiertym&amp;auml;t ja naarmut&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;&lt;a href="/sairaudet/loukkaantumiset"&gt;Loukkaantumiset&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;&lt;a href="/sairaudet/palovammat"&gt;Palovammat&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;</description><pubDate>Sat, 24 Mar 2012 04:31:50 GMT</pubDate><guid isPermaLink="true">http://www.sairaslapsi.com:80/sairaudet/pikkuvammat</guid></item><item><title>Puutiaisen eli punkin purema</title><link>http://www.sairaslapsi.com:80/sairaudet/puutiaisen-eli-punkin-purema</link><description>&lt;p class="p1"&gt;Itse puutiaisen purema ei ole vaarallinen, mutta noin joka viidennen puutiaisen mahalaukussa el&amp;auml;&amp;auml; borrelia-niminen bakteeri. Jos t&amp;auml;llainen puutiainen puree lasta, vaarana on bakteerin kulkeutuminen puremahaavan kautta lapseen. T&amp;auml;ll&amp;ouml;in lapsi voi sairastua borrelioositautiin, joka voi olla eri asteista, vakavaa tai lievemp&amp;auml;&amp;auml; laatua.&lt;/p&gt;
&lt;p class="p2"&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;Puutiaisia esiintyy kev&amp;auml;&amp;auml;st&amp;auml; syksyyn. Puutiainen el&amp;auml;&amp;auml; kosteassa, varjoisessa maastossa, etup&amp;auml;&amp;auml;ss&amp;auml; lehtimetsien korkearuohikkoisilla aukioilla. Puutiainen istuu ruohonkorrella, josta se tarttuu ohi kulkevaan lapseen ja pureutuu ihoon kiinni. Tavallisesti se kiinnittyy pienten lasten niskaan tai hiusrajaan, ja isojen lasten jalkoihin tai k&amp;auml;sivarsiin.&lt;/p&gt;
&lt;p class="p2"&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;&lt;img alt="" src="/Media/SygeBoern/Grafik/Boern/skovfl.gif" align="left" height="280" width="150" /&gt;Puutiainen n&amp;auml;kyy iholla ensin pienen&amp;auml; mustana pilkkuna, joka ei irtoa k&amp;auml;dell&amp;auml; pyyhk&amp;auml;ist&amp;auml;ess&amp;auml;. My&amp;ouml;hemmin, kun puutiainen alkaa ime&amp;auml; verta, se kasvaa niin, ett&amp;auml; sen vartalo ja p&amp;auml;&amp;auml; ihoon pureutuneine leukoineen voidaan erottaa paljain silmin.&lt;/p&gt;
&lt;p class="p2"&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;Borrelia-bakteeri voi levit&amp;auml; puremahaavan kautta lapseen, ja sen vuoksi on t&amp;auml;rke&amp;auml;&amp;auml;, ett&amp;auml; puutiainen irrotetaan v&amp;auml;litt&amp;ouml;m&amp;auml;sti.&lt;/p&gt;
&lt;p class="p2"&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;Jos lapsi saa borrelia-bakteeritartunnan, borrelioositauti voi ilmet&amp;auml; taudinkuvaltaan kahdenlaisena. Kumpaakin taudin ilmenemismuotoa hoidetaan penisilliinill&amp;auml;.&lt;/p&gt;
&lt;p class="p2"&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;A. Rengasmainen ihottuma puremakohdassa. Ihottuma ilmestyy 3 pv - 1 kk sen j&amp;auml;lkeen, kun puutiainen on purrut lasta. Ihottuma alkaa pienen&amp;auml; punaisena pilkkuna, joka laajenee seuraavien viikkojen aikana. Samalla kun punoittava ihottuma levi&amp;auml;&amp;auml;, itse puremakohta vaalenee. Siksi ihottuma muistuttaa keh&amp;auml;m&amp;auml;isesti laajenevaa rengasta. Puolella lapsista, joille tulee ihottuma, ilmenee my&amp;ouml;s liev&amp;auml;&amp;auml; kuumetta, p&amp;auml;&amp;auml;ns&amp;auml;rky&amp;auml; ja s&amp;auml;rky&amp;auml; eri puolilla vartaloa.&lt;/p&gt;
&lt;p class="p2"&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;B. Hermotulehdus.&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;Pel&amp;auml;tyin puutiaisenpureman aiheuttama sairaus on tulehdus hermoj&amp;auml;rjestelm&amp;auml;ss&amp;auml;. T&amp;auml;m&amp;auml;n tyyppinen tulehdussairaus on kuitenkin hyvin harvinainen verrattuna puutiaisenpuremien suureen vuotuiseen lukum&amp;auml;&amp;auml;r&amp;auml;&amp;auml;&amp;auml;n.&lt;/p&gt;
&lt;p class="p2"&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;Hermotulehdukseen viittaviin oireisiin kuuluu, ett&amp;auml; lapsi valittaa jalkojen ja k&amp;auml;sivarsien s&amp;auml;rky&amp;auml;. Liikkuminen kuten juokseminen, k&amp;auml;veleminen, konttaaminen ja sy&amp;ouml;minen k&amp;auml;y vaivalloisesti. T&amp;auml;m&amp;auml; johtuu siit&amp;auml;, ett&amp;auml; tulehdus saa k&amp;auml;sivarret ja jalat tuntumaan voimattomilta. Joissakin tapauksissa lapsi saa halvausoireita k&amp;auml;sivarsiin, jalkoihin tai toiseen kasvopuoliskoon.&lt;/p&gt;
&lt;p class="p2"&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;Hermotulehduksen saaneen lapsen kunto heikkenee nopeasti.&lt;/p&gt;</description><pubDate>Sun, 25 Mar 2012 02:38:45 GMT</pubDate><guid isPermaLink="true">http://www.sairaslapsi.com:80/sairaudet/puutiaisen-eli-punkin-purema</guid></item><item><title>Silsa eli ihon sienitauti</title><link>http://www.sairaslapsi.com:80/sairaudet/silsa-eli-ihon-sienitauti</link><description>&lt;p class="p1"&gt;Ihon sienitaudit ovat hyvin tavallisia. L&amp;auml;hes jokainen lapsi saa jossain vaiheessa sienitartunnan. Tartunta voi olla per&amp;auml;isin joko toisesta ihmisest&amp;auml; tai el&amp;auml;imest&amp;auml;. Silsaa aiheuttaa kolme erilaista rihmasient&amp;auml;; kaksi niist&amp;auml; el&amp;auml;&amp;auml; ihmisess&amp;auml; ja yksi el&amp;auml;imiss&amp;auml;. Jos tartuntal&amp;auml;hde halutaan selvitt&amp;auml;&amp;auml;, on teht&amp;auml;v&amp;auml; sieniviljely.&lt;/p&gt;
&lt;p class="p2"&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;&lt;img alt="" src="/Media/SygeBoern/Grafik/Boern/6eksem.gif" align="left" height="224" width="150" /&gt;Silsa ilmaantuu iholle pienen&amp;auml;, muutaman millimetrin mittaisena pilkkuna, joka levi&amp;auml;&amp;auml; jopa senttimetrien kokoisiksi l&amp;auml;iskiksi. Sienet viihtyv&amp;auml;t l&amp;auml;mpimill&amp;auml; ja kosteilla ihoalueilla, kuten taipeissa ja varpaiden v&amp;auml;leiss&amp;auml;. Sielt&amp;auml; ne levi&amp;auml;v&amp;auml;t helposti muualle ihoon ja kynsiin. Tyypillisi&amp;auml; piirteit&amp;auml; ovat punoitus ja tarkkarajainen, hilseilev&amp;auml; reuna. Joskus l&amp;auml;isk&amp;auml;n keskusta paranee, jolloin se on vaalea punaisiin reunoihin verrattuna. Iholla saattaa esiinty&amp;auml; useita l&amp;auml;iski&amp;auml; rinnakkain tai lomittain muistuttaen Olympialaisrenkaita.&lt;/p&gt;
&lt;p class="p2"&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;Silsa saattaa kutista, mutta useimmiten se ei h&amp;auml;iritse lasta.&lt;/p&gt;
&lt;p class="p2"&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;L&amp;auml;&amp;auml;kitys: Pienet silsaesiintym&amp;auml;t voidaan hoitaa apteekista ilman resepti&amp;auml; saatavalla voiteella. Suuret silsaesiintym&amp;auml;t vaativat l&amp;auml;&amp;auml;k&amp;auml;rinhoitoa.&lt;/p&gt;</description><pubDate>Sun, 25 Mar 2012 03:05:53 GMT</pubDate><guid isPermaLink="true">http://www.sairaslapsi.com:80/sairaudet/silsa-eli-ihon-sienitauti</guid></item><item><title>Syyhy</title><link>http://www.sairaslapsi.com:80/sairaudet/syyhy</link><description>&lt;p class="p1"&gt;Syyhy&amp;auml; esiintyy kaikissa ik&amp;auml;ryhmiss&amp;auml;, mutta erityisen paljon lasten keskuudessa. Syyhy tarttuu l&amp;auml;heisen fyysisen kontaktin v&amp;auml;lityksell&amp;auml;, esim kun lapset nujuavat kesken&amp;auml;&amp;auml;n, ja se voi levit&amp;auml; tulen tavoin lastentarhoissa ja p&amp;auml;iv&amp;auml;kodeissa. Tartunnan voi saada my&amp;ouml;s huonekaluista, vaatteista ja vuodevaatteista, koska syyhypunkki voi selviyty&amp;auml; hengiss&amp;auml; parin vuorokauden ajan ihmisen ulkopuolellakin.&lt;/p&gt;
&lt;p class="p2"&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;Syyhypunkki on loinen, joka el&amp;auml;&amp;auml; ihossa. Hedelm&amp;ouml;ittynyt naaraspunkki kaivaa ihoon k&amp;auml;yt&amp;auml;vi&amp;auml;, joihin se tekee ulosteensa ja munii munansa. Naaraspunkki on 0.3-0.4mm pitk&amp;auml;, joten sit&amp;auml; ei voi n&amp;auml;hd&amp;auml; paljaalla silm&amp;auml;ll&amp;auml;. Munista kehittyy 2-3 viikon kuluessa sukukypsi&amp;auml; aikuisia punkkeja. Aikuinen punkki el&amp;auml;&amp;auml; ihossa 4-5 viikkoa, jona aikana moni naaraspunkki ehtii hedelm&amp;ouml;itty&amp;auml;, munia munansa jne.&lt;/p&gt;
&lt;p class="p2"&gt;&lt;img alt="" src="/Media/SygeBoern/Grafik/Boern/fnat.gif" align="left" height="180" width="150" /&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;Kutina alkaa kun henkil&amp;ouml; herkistyy punkin eritteille. Kun on kyseess&amp;auml; ensimm&amp;auml;inen tartunta, t&amp;auml;h&amp;auml;n menee tavallisesti 3-6 viikkoa. Kutina on voimakkainta &amp;ouml;isin, ja se pahentuu p&amp;auml;iv&amp;auml; p&amp;auml;iv&amp;auml;lt&amp;auml;. Iho voi kutista niin paljon, ett&amp;auml; lapsi raapii ihon verille. Kutinaa esiintyy eniten jaloissa, p&amp;auml;&amp;auml;nahassa ja kasvoissa mutta my&amp;ouml;s k&amp;auml;siss&amp;auml; ja alavatsassa. Ihossa on punoittavia n&amp;auml;ppyl&amp;ouml;it&amp;auml; tai rakkuloita niiss&amp;auml; kohdin, jossa punkit el&amp;auml;v&amp;auml;t.&lt;/p&gt;
&lt;p class="p2"&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;Voi olla vaikeaa todeta, onko lapsella syyhy vai ei. Kunnon suurennuslasin ja voimakkaan valon avulla on kuitenkin mahdollista n&amp;auml;hd&amp;auml; punkin tekem&amp;auml;t k&amp;auml;yt&amp;auml;v&amp;auml;t. Ne n&amp;auml;ytt&amp;auml;v&amp;auml;t silt&amp;auml; kuin joku olisi piirt&amp;auml;nyt lapsen ihoon ohuita, kiemurtelevia viivoja. Itse loisen n&amp;auml;keminen on yleens&amp;auml; mahdotonta, sill&amp;auml; punkki asustaa syv&amp;auml;ll&amp;auml; k&amp;auml;yt&amp;auml;v&amp;auml;n p&amp;auml;&amp;auml;ss&amp;auml;.&lt;/p&gt;</description><pubDate>Sun, 25 Mar 2012 03:13:46 GMT</pubDate><guid isPermaLink="true">http://www.sairaslapsi.com:80/sairaudet/syyhy</guid></item><item><title>Syylät</title><link>http://www.sairaslapsi.com:80/sairaudet/syylat</link><description>&lt;p class="p1"&gt;Syyl&amp;auml;t johtuvat virustartunnasta. Noin puolet syyl&amp;auml;tartunnoista h&amp;auml;vi&amp;auml;&amp;auml; itsest&amp;auml;&amp;auml;n vuoden kuluessa. Kahden vuoden kuluttua 2/3 osaa syyl&amp;auml;tartunnoista on parantunut itsest&amp;auml;&amp;auml;n.&lt;/p&gt;
&lt;p class="p2"&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;Noin 10% kaikista lapsista saa jossain vaiheessa syyl&amp;auml;tartunnan. Syyl&amp;auml;t on siis suhteellisen tavallinen lapsuusi&amp;auml;n vaiva. Syyli&amp;auml; voi esiinty&amp;auml; kaikkialla kehossa, mutta kaikkein eniten niit&amp;auml; tavataan sormissa, varpaissa, k&amp;auml;mmeniss&amp;auml; ja jalkapohjissa.&lt;/p&gt;
&lt;p class="p2"&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;&lt;img alt="" src="/Media/SygeBoern/Grafik/Boern/vorter.gif" align="left" height="220" width="150" /&gt;K&amp;auml;sien syyl&amp;auml;t ovat ulkon&amp;auml;&amp;ouml;lt&amp;auml;&amp;auml;n kukkakaalimaisia ja pinnaltaan karheita ja kovia. Ne kasvavat usein sormissa kynsien ymp&amp;auml;rill&amp;auml;. K&amp;auml;sien syyl&amp;auml;t eiv&amp;auml;t ole yleens&amp;auml; kipeit&amp;auml;, ellei niit&amp;auml; raavita. Jos syyl&amp;auml; osuu johonkin, se saattaa tuntua tervett&amp;auml; ihoa aremmalta.&lt;/p&gt;
&lt;p class="p2"&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;Jalkapohjissa syyl&amp;auml;t ovat litteit&amp;auml; ja ne kasvavat ik&amp;auml;&amp;auml;nkuin sis&amp;auml;&amp;auml;np&amp;auml;in. Niiss&amp;auml; n&amp;auml;kyy usein pieni&amp;auml; mustia pisteit&amp;auml;, jotka ovat verisuonia. Jalkasyyl&amp;auml;t saattavat aristaa; kipu tuntuu varsinkin k&amp;auml;velless&amp;auml; ja juostessa.&lt;/p&gt;</description><pubDate>Sun, 25 Mar 2012 03:16:32 GMT</pubDate><guid isPermaLink="true">http://www.sairaslapsi.com:80/sairaudet/syylat</guid></item><item><title>Täit</title><link>http://www.sairaslapsi.com:80/sairaudet/tait</link><description>&lt;p class="p1"&gt;T&amp;auml;ist&amp;auml; oli jo ehtinyt tulla harvinainen vaiva, mutta nyt ne ovat uudelleen yleistyneet. Viime vuosina t&amp;auml;it ovat olleet sek&amp;auml; lyhyt- ett&amp;auml; pitk&amp;auml;aikainen kiusa erityisesti kouluissa, lastentarhoissa ja muissa laitoksissa. T&amp;auml;it&amp;auml; esiintyy tavallista enemm&amp;auml;n pitkien lomien, kuten kes&amp;auml;- ja joululomien j&amp;auml;lkeen. T&amp;auml;m&amp;auml; tarkoittaa sit&amp;auml;, ett&amp;auml; yleens&amp;auml; t&amp;auml;it vaivaavat lapsia elokuusta lokakuuhun, sek&amp;auml; tammikuussa.&lt;/p&gt;
&lt;p class="p2"&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;Helpoimmin t&amp;auml;it&amp;auml; saavat 3-11-vuotiaat lapset. Pikkulasten keskuudessa niit&amp;auml; esiintyy yht&amp;auml; paljon tyt&amp;ouml;ill&amp;auml; ja pojilla. Kun lapset kasvavat, tyt&amp;ouml;t pitkine hiuksineen saavat t&amp;auml;it&amp;auml; useammin kuin pojat. Yleinen luulo on, ett&amp;auml; t&amp;auml;it johtuvat hiusten likaisuudesta se ei kuitenkaan pid&amp;auml; paikkaansa. Usein toistuva hiustenpesu ei est&amp;auml; t&amp;auml;iden saamista.&lt;/p&gt;
&lt;p class="p2"&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;&lt;img alt="" src="/Media/SygeBoern/Grafik/Boern/hovedlus.gif" align="left" height="162" width="150" /&gt;T&amp;auml;i on loishy&amp;ouml;nteinen, joka el&amp;auml;&amp;auml; imem&amp;auml;ll&amp;auml; verta ihmisen p&amp;auml;&amp;auml;nahasta. Se on 2-4 mm pitk&amp;auml; ja v&amp;auml;rilt&amp;auml;&amp;auml;n harmahtava. T&amp;auml;i el&amp;auml;&amp;auml; p&amp;auml;&amp;auml;nahan tuntumassa, josta se etsii l&amp;auml;mp&amp;ouml;&amp;auml; ja kosteutta. Se on nopealiikkeinen, ja siksi sit&amp;auml; voi olla vaikea havaita hiusten seasta.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p2"&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;Saivareet on helpompi n&amp;auml;hd&amp;auml;. Ne muistuttavat hilsett&amp;auml; tai talkkia. Saivareet ovat niin tiukasti hiuksissa kiinni, ett&amp;auml; niit&amp;auml; on hyvin hankala poistaa. Vet&amp;auml;m&amp;auml;ll&amp;auml; hiusta etusormen ja peukalon v&amp;auml;liss&amp;auml; voit selvitt&amp;auml;&amp;auml;, onko kyseess&amp;auml; saivareet vai hilse. Saivareet j&amp;auml;&amp;auml;v&amp;auml;t hiuksiin kiinni, mutta hilse irtoaa. T&amp;auml;it&amp;auml; voidaan etsi&amp;auml; tekem&amp;auml;ll&amp;auml; hiuksiin jakauksia parin sentin v&amp;auml;lein, kunnes koko p&amp;auml;&amp;auml;nahka on tutkittu. T&amp;auml;it&amp;auml; ja saivaria l&amp;ouml;ytyy yleens&amp;auml; eniten niskasta ja korvien takaa.&lt;/p&gt;
&lt;p class="p2"&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;Jonkin aikaa t&amp;auml;itartunnan j&amp;auml;lkeen p&amp;auml;&amp;auml;nahka alkaa kutiamaan. Kutinan aiheuttajana ovat t&amp;auml;inpuremat, ja joskus pureman kohdalle muodostuu my&amp;ouml;s punoittavia n&amp;auml;ppyl&amp;ouml;it&amp;auml;. Jos lapsi raapii p&amp;auml;&amp;auml;nahkaa, iho saattaa rikkoutua, jolloin ihoon p&amp;auml;&amp;auml;see helposti hiuspohjan tulehdusta aiheuttavia bakteereja. T&amp;auml;llaisen tulehduksen oireita ovat p&amp;auml;&amp;auml;nahan punoitus, kuumotus, turvotus ja arkuus.&lt;/p&gt;</description><pubDate>Sun, 25 Mar 2012 03:18:58 GMT</pubDate><guid isPermaLink="true">http://www.sairaslapsi.com:80/sairaudet/tait</guid></item><item><title>Tulirokko</title><link>http://www.sairaslapsi.com:80/sairaudet/tulirokko</link><description>&lt;p class="p1"&gt;Kova kurkkukipu johtuu streptokokki-bakteerista, joka aiheuttaa nielutulehduksen. Streptokokki-bakteeri muodostaa my&amp;ouml;s erityist&amp;auml;&amp;nbsp; myrkkyainetta, joka aiheuttaa ihottumaa. Koska kehossa muodostuu vasta-aineita, jotka tuhoavat myrkkyaineen, ihottuman voi saada vain kerran elinaikanaan, mutta nielutulehdukseen voi sairastua monta kertaa.&lt;/p&gt;
&lt;p class="p2"&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;Nielutulehdus tulee kuin salama kirkkaalta taivaalta ja siihen liittyy viilt&amp;auml;v&amp;auml; kurkkukipu, korkea kuume (39-40&amp;ordm;C), p&amp;auml;&amp;auml;ns&amp;auml;rky ja yleinen huonovointisuus. Lapsi vaikuttaa hyvin sairaalta. Kaulalla tuntuu - aivan leuan alla useita turvonneita ja aristavia rauhasia. Nieluun katsottaessa n&amp;auml;hd&amp;auml;&amp;auml;n turvonneet, kirkkaan punaiset nielurisat, joissa on harmaan valkoisia peitteit&amp;auml;.&lt;/p&gt;
&lt;p class="p2"&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;&lt;img alt="" src="/Media/SygeBoern/Grafik/Boern/scan-17.gif" align="left" height="132" width="150" /&gt;Ihottuma alkaa kasvoista. Iho alkaa punoittaa lukuun ottamatta suun ymp&amp;auml;rist&amp;ouml;&amp;auml;, joka on aivan valkea. Muutaman tunnin kuluttua ihottuma levi&amp;auml;&amp;auml; kaulalle, rintaan, selk&amp;auml;&amp;auml;n ja raajoihin. Ihottuma n&amp;auml;kyy parhaiten nivusissa, kyyn&amp;auml;rp&amp;auml;iss&amp;auml; ja polvitaipeissa, ja se on r&amp;auml;ike&amp;auml;n punaista. L&amp;auml;hemmin tarkasteltaessa n&amp;auml;hd&amp;auml;&amp;auml;n pieni&amp;auml;, leveit&amp;auml; ja punaisia pilkkuja, jotka voidaan helpommin tuntea kuin n&amp;auml;hd&amp;auml;. K&amp;auml;sin kosketeltaessa ihottuma tuntuu kananlihalta. Vajaan viikon kuluttua, kun l&amp;auml;mp&amp;ouml; alkaa olla normaali, iho hilseilee suurina hiutaleina.&lt;/p&gt;
&lt;p class="p2"&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;Mansikkakieli on tulirokon tyyppillinen oire. Kirkkaan punaisessa kieless&amp;auml; on turvonneita n&amp;auml;ppyj&amp;auml;, ja sen pinta on mansikkamainen. Mansikkakieli ilmestyy noin 4 p&amp;auml;iv&amp;auml;ss&amp;auml; taudin alkamisesta.&lt;/p&gt;
&lt;p class="p2"&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p class="p1"&gt;Ennen vanhaan tulirokko oli vakava tauti, mutta nyky&amp;auml;&amp;auml;n se voidaan hoitaa. Eritt&amp;auml;in harvinaisissa tapauksissa tulirokon j&amp;auml;lkeen voi esiinty&amp;auml; munuaisvaurioita tai reumakuumetta.&lt;/p&gt;</description><pubDate>Sun, 25 Mar 2012 03:22:37 GMT</pubDate><guid isPermaLink="true">http://www.sairaslapsi.com:80/sairaudet/tulirokko</guid></item></channel></rss>